Ylitöiden yllätys

Läppäri jumitti taas. Vittu. Olin jäänyt ylitöihin viimeisenä, kuten usein viime aikoina. Kello oli jo seitsemän, ja toimisto oli tyhjä. Paitsi että se ei ollutkaan.

"Ongelmia?" kuulin tutun äänen selkäni takaa. Käännyin katsomaan, ja siellä hän seisoi - pomoni. Hän oli jäänyt myös ylitöihin, kuten usein viime aikoina.

"Joo, tää läppäri on ihan paska", sanoin. Hän tuli lähemmäs ja kumartui katsomaan näyttöä. Tunsin hänen tuoksunsa - se oli sama tuoksu kuin aamulla, kun hän oli käynyt minun pöytäni vieressä. Se sai minut ajattelemaan asioita, joita en olisi pitänyt ajatella.

"Anna kun katson", hän sanoi ja asettui minun viereeni. Oli liian lähellä. Tunsin kuinka hänen käsivartensa hipaisi minun olkapäätäni.

"Tää on varmaan joku pieni ongelma", hän kuiskasi korvaani. En tiedä miten se tapahtui, mutta yhtäkkiä hänen kätensä oli minun reidelläni. "Voisimmeko me... puhua jostain muusta?"

Käännyin katsomaan häntä. Hänen silmänsä olivat tummat, intohimoiset. "Mitä meinaat?" kuiskasin.

Hän ei vastannut sanallakaan. Sen sijaan hän kumartui ja suuteli minua. Se oli yllättävää, mutta en vastustellut. Hänen suutelunsa olivat kiihkeät, epätoivoiset. Tunsin kuinka hänen kätensä liukui minun reitilleni ylöspäin.

"Tämä on väärin", kuiskasin, mutta en pystynyt estämään itseäni haluamasta häntä.

"Älä mieti sitä", hän sanoi. "Tiedät että haluat tätä."

Hän työnsi minut pöydälle ja alkoi riisua minua. Vaatteet putosivat lattialle, ja tunsin kuinka hänen kullinsa painautui minua vasten. "Olet niin kaunis", hän sanoi. "Olen halunnut tätä niin kauan."

Hän alkoi nuolla minun niskaani ja rinnoillani, ja tunsin kuinka nännini kovettui hänen kielen kosketuksesta. Hänen kätensä liukui minun reisilleni ja sitten minun häpyhuulilleni. Tunsin kuinka hänen sormensa etsivät minun kosteaa aukkoani.

"Katso mua", hän sanoi. "Haluun nähdä silmäsi."

Kun hän lopulta tunkeutui sisääni, huusin hiljaa. Se tuntui niin oikealta, niin väärältä. Hän alkoi liikkua hitaasti, mutta varmasti. Jokainen työntö sai minut huokailemaan, ja tunsin kuinka nautintoni kasvoi.

"Mitä sä sanot?" hän kuiskasi korvaani. "Kerro mulle."

"Tää on... täydellistä", kuiskasin takaisin. "Älä lopeta. Työnnä syvemmälle."

Hän noudatti pyyntöäni ja alkoi työntää minua vahvemmin. Tunsin kuinka hän osui minun herkkiin kohtiini, ja nautinto alkoi leviämään koko kehooni. "Tule mun kanssani", hän kuiskasi. "Tule nyt."

Tunsin kuinka nautintoaallot valtasivat minut, ja hän seurasi perässä hetken kuluttua. Me istuimme hiljaa pöydällä, kunnes hän sanoi: "Meidän pitää siivota tämä."

Seuraavana maanantaina kävelin toimistoon normaalisti. Hän istui jo pöydällään, katsomassa tietokonettaan. Me emme katsonut toisiamme silmiin, emme puhuneet ylimääräistä. Kukaan ei tiennyt mitä oli tapahtunut perjantai-iltana tyhjässä toimistossa. Toistaiseksi.