Perjantai-ilta

Vihdoinkin perjantai. Raskas työviikko takana ja kohta pääsisin omaan saunaan rentoutumaan kaikesta. Sitä voisi varmaankin ottaa pari olutta ja poltella yhden hyvän sikarin illan mittaan. Se oli suunnitelmani tälle illalle.

Avasin asuntoni ulko-oven ja muistin yhtäkkiä, että tyttäreni ystävineen oli ollut aikeissa pitää saunaillan ja lähteä sitten yhdessä ulos iltaa viettämään. No ehkä sitten voisi rentoutua kun he olisivat poistuneet talosta. Toisaalta olihan se mukavaa, kun talossa oli elämää, varsinkin kun oma elämäni oli ollut varsin yksinäistä sen jälkeen kun vaimoni, lyhyen sairastamisen jälkeen, oli jättänyt minut leskeksi ja pienen tytön yksinhuoltajaksi. Siitä oli jo 10 vuotta, mutta silti, vaikka pahin kaipaus oli jo mennyt menojaan, tunsin itseni silloin tällöin yksinäiseksi.

Työ ja nuoren neidin kasvattaminen oli vienyt aikani, joten en ollut löytänyt ketään uutta naista vierelleni. Jostain syystä niin ei ollut tapahtunut. Joitakin yhden yön juttuja oli ollut, mutta ne eivät olleet johtaneet mihinkään.

Iloiset nuorten äänet kantautuivat eteiseen asti, kun astuin asuntoomme. - Moi! Kotona ollaan! Huusin astuessani sisään. Yläkerrasta kuului useiden äänien vastaus tervehdykseeni. Tytöillä tuntui olevan hauskaa. Kävelin kohti työhuonettani katsomaan oliko postissa tullut mitään tärkeää, mutta pöydälläni oli ainoastaan pari lehteä ja joitakin mainoksia. Selasin ne avaamatta läpi ja laskin kaiken takaisin pöydälle. Ajattelin mielessäni, että haen kuitenkin yhden oluen jääkaapista ja nautin sen terassillani, koska keli oli varsin mukava sellaiseen. Riisuin puvuntakkini ja löysäsin kravattiani matkalla keittiöön ja avasin jääkaapin. Tytöt näyttivät pitävän siideristä ja muusta sellaisesta, aivan niin kuin naiset yleensäkin, mutta löysin jostain sieltä kaiken takaa muutaman oluen, joista otin yhden käteeni ja avasin siitä korkin. Ensimmäinen kylmä oluthuikka maistuu aina niin hyvälle, varsinkin tällaisilla keleillä.

Kävelin olueni kanssa ulos terassille ja istuuduin tuolille nauttimaan omasta laatuajastani. Pitäisiköhän minunkin lähteä jonnekin tänään, vaikka rantaravintolaan tai johonkin ajattelin itsekseni. Se voisi olla ihan mukavaa vaihtelua. Nyt kun tyttärenikin oli jo tarpeeksi "vanha" pärjäämään omillaan, melkein, voisin ehkä aloittaa uuden vaiheen yksityiselämässäni, mietiskelin nauttiessani oluttani.

- Laitetaanks me lisää puita saunaan, ku ollaan saunottu? Siis meeksä? Kuulin tyttäreni äänen ajatuksiini. - Joo, oikeastaan. Ajattelin käydä, kunhan te olette menneet matkoihinne. Vastasin katsomatta äänen suuntaan. -´Okei, me laitetaan. Isi saisinks mä vähän rahaa? Ku me ollaan menossa ulos tänään. Muistiksä? Tyttäreni kysyi vielä. - Joo, eiköhän se onnistu. Sano sitten paljonko tarvitset, kun olette lähdössä, vastasin. - Kiva. Kiitti, kuului vastaus. - Me mennään nyt saunaan. Tuonks mä sullekin uuden oluen tänne pihalle? Hän jatkoi vielä. - Tuo vaan, tämä oli oikeastaan aika hyvää. - Voi muuten olla, että minäkin lähden käymään jossakin tänä iltana, saa nyt nähdä. Keskustelin vielä tyttärelleni. - Ootsä tosissas? Ethän sä ikinä käy missään. Tyttäreni kysyi. - Voi olla, että olenkin. Sulla on jo omat menot ja sä olet tarpeeksi vanha, että mä voisin taas ehkä alkaa viettää omaakin vapaa-aikaa useammin. Vastasin hänelle. - Mee vaan. Se tekee sulle varmaan hyvää. Kuului talon sisältä.

Talon sisältä kuului myös tyttöjen kikatus, kun he olivat matkalle saunaosastollemme. - Tässä sulle uusi olut. Ole hyvä, kuului olkani takaa. Ääni kuului Anniinalle, tyttäreni parhaalle ystävälle. Katsoin äänen suuntaan, josta minulle ojennettiin olutpulloa. Anniina oli pukeutuneena ainoastaan pyyhkeeseen, jonka hän oli kietonut vartalonsa ympärille ja jota hän piti toisella kädellään kiinni. Kaikki tytöt olivat kauniita ja heitä oli ilo katsella, mutta Anniinassa oli aina ollut jotain, kielletyn herkullista, niin kuin nytkin. - Kiitos. Saunaan matkalla? Sain kysyttyä ilmiselvän kysymyksen, ja samalla mietin mihin olisi sopivaa katsoa. - Joo, tuuksä? Nyt sulle olis monta selänpesijää. Naurahti Anniina. Hymynkare huulillani vastasin. - Kyllä vaan, mutta ehkä vähän myöhemmin. Ei tämmöinen vanhaherra enää uskalla tulla saunaan noin kauniiden neitojen kanssa. - Mikä "vanhaherra"? Sähän olet vasta jotain nelkyt. Anniina kikatti. - No-no, kolmekymmentäyhdeksän. Se alkaa tämä tarkka ikä olla taas tärkeä asia näissä lukemissa, vastasin. - Jutellaan lisää, vaikka ikäjuttuja, kun mä tuun saunasta, eikö?´ Sanoi Anniina ja kääntyi takaisin kohti sisätiloja.

Jeesuskristus, ajattelin, kun Anniina oli mennyt saunan suuntaan. Täytyy yrittää miettiä jotain muuta. Mutta se olikin vaikeampaa, kuin olisin luullut. Anniinan olemus, ja selänpesukuva mielessäni, oli jotenkin niin kiihottavaa ja ehkä se herätti sisälläni jotain kauan nukuksissa ollutta.

Avonaisesta saunaosaston ikkunasta kuului epämääräistä keskustelua ja tyttöjen kikatusta. Kyllä tuo on mukavaa aikaa ihmiselämässä, mietin itsekseni kuunnellessani ääniä.

Siemailin olueni ja ajattelin, että katsoisin vielä läppäriltäni paria työjuttua, kunnes tytöt olisivat saunoneet ja lähdössä, jonka jälkeen voisin itse mennä saunaan joksikin aikaa.

Istuin työhuoneessani uppoutuneena näytöllä olevaan tekstiin, kun kuulin, että tytöt olivat pikkuhiljaa tulossa saunasta. - Muistitteko laittaa puita? Huusin huoneestani. - Joo. Laitettiin. Siellä on sikakuuma. Huudot vastasivat. - Meeks heti? Kuulin tyttäreni äänen. - Mä menen sitten, kun te olette lähteneet. Eikä sitä paitsi liian kuumassa saunassa ole kiva istua. Vastailin hänelle. - Okei! Kuului vastaus. - Me mennään meikkaan ja pukeen! - Okei! Minä vastasin.

Jotenkin Anniina oli jäänyt päähäni olemuksellaan. Yritin ravistella mielikuvaa päästäni, mutta se ei oikein ottanut onnistuakseen. Kului noin tunti ja kävin heittämässä vielä pari puuta saunan kiukaaseen. Lämpö oli alkanut laskea sopivammaksi, ja ajattelin, että tytöt olisivat kohta lähdössä, joten voisin sitten saunoa heti sen jälkeen.

- Isi. Mulla olis yks juttu. Kuului yhtäkkiä ovelta. - No mitä? Vastasin - Anniina voi pahoin. Mitä me tehdään? Se on varmaan juonut vähän liikaa. Tyttäreni sanoi. - Voisko se jäädä vähäks aikaa nukkuun mun huoneeseen, ja tulla sitten meidän perässä, kun se on ok? Hän jatkoi. - On kai se ihan OK mun puolesta, mutta onkse pahassa kunnossa? Oksettaako sitä, tai jotain? Minä kysyin. - Ei kai, mut se vaan...jotain. Vastaus kuului.

Tyttäreni juoksi ylös omaan huoneeseensa ja kohta koko muu tyttölauma, paitsi Anniina, kopisteli rappusia pitkin alakertaan. - Olettepas te kauniina menossa. Sanoin tytöille, jotka olivat kyllä melkoisia ilmestyksiä. - Oliksäkin menossa ulos tänään? Kuului jonkun suusta. - Toi Anniina kyllä mokas vähän. Joku jatkoi. - Ei tässä mitään hätää, katsotaan nyt jaksaako sitä lähteä minnekään. Minä vastailin. - Onkse Anniina ihan okei? Minä jatkoin. - On se ihan jees, se ottaa pienet tirsat ja tulee sitten varmaan perässä. Tyttöjoukosta jatkettiin. - Me mennään nyt, saanksmä sitä rahaa?. Tyttäreni kysyi. - Sitten muista! Minä yritin muistuttaa, niin kuin asiaan kuului ja annoin hänelle lompakostani muutaman setelin. - Joojoo! Kuului useammastakin suusta.

Sitten he olivat poissa. Istuin vielä työhuoneessani ja mietin uskaltaisinko mennä saunaan, vai olisiko minun käytävä ensin katsomassa kuinka Anniina voi. Oikeastaan halusin käydä katsomassa häntä muutenkin, joten lähdin nousemaan portaita toiseen kerrokseen. Koputin tyttäreni huoneen ovea ja astuin sitten sisään huoneeseen. Anniina makasi tyttäreni vuoteessa ainoastaan saunan jälkeen pukemissaan pikkuhousuissa ja ohuessa T-paidassa ja näytti uskomattoman hyvältä. Tässäkin tilanteessa. - Onks kaikki ihan OK? Tarvitsä jonkun astian tai jotain juomista, tai jotain? Minä kysyin, kun huomasin, ettei hän ollut unessa. - Mä oon ihan kunnossa. Tai melkein ainakin. Anniina vastasi. - Ei tarvi mitään. - Mä ajattelin mennä nyt saunaan. Kai sä pärjäät sillä aikaa? Minä kysyin Anniinalta. - Mä oon ihan OK. Mä makaan täs vähän aikaa ja lähden sitten muitten perään,...varmaan. Anniina vastasi ja katsoi minua kauniilla silmillään. - Jos se sopii, niin kai mä voin vielä käydä suihkussa ennekuin mä meen, jos mä meen? Anniina jatkoi vuoteelta. - Sopiihan se tietenkin. Ota nyt vaan iisisti, eikö? Huuda mulle saunaan, jos sä tarvit jotain. Minä sanoin ja lähdin taas alakertaa kohti.

Otin saunaosaston jääkaapista pullon olutta ja menin suihkun kautta saunaan istumaan. Istuessani lauteilla mielessäni risteili kuva Anniinasta vähissä vaatteissaan ja penikseni reagoi siihen ajatukseen nostamalla päätään jalkojeni välissä. Saatana, ajattelin, yritä nyt miettiä jotain muuta, eihän tästä mitään tule, ajattelin itsekseni.

Yhtäkkiä kuulin pesuhuoneen puolelta jotain ääntä. - Minä vaan! Älä säikähdä! Kuulin Anniinan äänen sanovan. - Onko kaikki OK? Huusin saunan puolelta. - Ihan hyvin! Ei mua enää mikään vaivaa. Mä ajattelin tulla suihkuun,...ja olihan meillä puhetta siitä selänpesusta. Kuului pesuhuoneen puolelta. Päässäni risteili ainakin miljoona ajatusta yhtäaikaa. - Ethän sä tykkää pahaa, jos mäkin tulen istumaan sinne vähäksi aikaa? Anniina kysyi pesuhuoneen puolelta. - Tule vaan. Sopii se. Varmaankin. Kuulin itseni sopertavan kaikenlaisia vastauksia. Saatanan typerys, mietin itsestäni, yritä nyt saada itsesi kasaan, yritä edes.

Saunan ovi aukesi ja Anniina astui ovesta saunan puolelle. Kuinka kaunis hän olikaan. Mieti futista, ajattelin. Mieti! Edes jotain. - Sovinko mä siihen sun viereen? Kuulin kysymyksen. - Istu alas vaan. Sopiihan siihen. Mä teen tilaa. Sopertelin taas typeriä vastauksia. Perkeleen uuno, etkö sä osaa yhtään mitään enää, laukkasivat mietteet mielessäni. - Ethän sä tykkää pahaa? Anniina kysyi. - En tietenkään,...mutta onkohan tämä aivan sopivaa,...tai jotain,...siis mä tarkoitan tietenkin, että kun mä olen sun kaverin isä ja sä olet mun tyttären kaveri ja... Voiko enää typerämpää tulla suustani? - Hei sori, mä vähän yllätyin tästä tilanteesta, Ehkä mun ajatukset hiukan laukkaa, mutta mä sanon nyt suoraan. Sä olet kaunis, ja mä olen mies, ja tiedäksä, että tällaiset tilanteet vaikuttaa miehiin...vaikka niissä ei oliskaan mitään. Sain viimein ulos suustani. - Mitä jos olis? Kysyi Anniina. Tämän kysymyksen jälkeen pystyin enää vaivoin hallitsemaan penistäni. - Mitä sä tarkoitat? Kysyin - Voishan tässä olla jotain? Kuulin vastauksen. Onkohan tämä unta tai jotain? Ajattelin. - Mä olen sua aika paljon vanhempi. Mä voisin olla sun isäsi. Yritin vielä sanoa estelläkseni, vaikka olisin halunnut kiihkeästi suudella vieressäni istuvaa kaunista nuorta naista. - Mut sä et oo, ja mä oon aina halunnu sua. Paukautti Anniina vastauksen, joka oli viimeinen asia, jonka elimeni olisi saanut kuulla. - Sulla seisoo ihanasti. Säkin haluat mua, eikö? Anniina jatkoi. - Haluan. Huokaisin. - Tule. Anniina sanoi ja tarttui pystyssä seisovaan elimeeni hellästi kädellään ja johdatti minut pesuhuoneen suihkun alle.

Kävelin perässä, kuin minut olisi huumattu, enkä kykenisi vastustelemaan vaikka haluaisinkin. Seisoimme kasvot vastakkain valuvan veden alla, Anniina ja minä. Katsoimme hetken toisiamme ja sitten huulemme sulkeutuivat pitkään, kiihkeään suudelmaan. Anniina suuteli leukaani, kaulaani, rintaani ja jatkoi matkaansa alaspäin vartalollani. - Minunhan pitäisi olla se kokenut vanhempi mies, joka on rauhallinen ja kestää seksiasioissa, mutta jos sinä nyt kosket kulliini, niin minä en voi mitään. Minun on pakko tulla. Sanoin edessäni polvillaan olevalle kaunottarelle. - Sehän tässä on tarkoitus, että sä nautit. Anniina vastasi ja suuteli värisevää kulliani. Hän nuoli sen pintaa joka puolelta ja sitten, hän otti terskani huuliensa väliin ja liutti sitä syvemmälle ja välillä ulospäin. - Minä en kestä enää kauaa. Sanoin, katselessani kuinka paksu kullini liukui tyttäreni parhaimman ystävän suussa. - Tule. Anniina sanoi hellästi ja silloin en enää kyennyt pidättelemään itseäni enempää. Silmissäni vilkkui valoja ja orgasmi vapisutti kehoani, ja kullini, jota Anniina kädellään hieroi, suihkutti pitkiä ruiskauksia spermaani hänen rinnoilleen. - Ihanaa, tule. Anniina toisti. Ja minä tulin.

Hiljaisuuden vallitessa pesimme ja kuivasimme toisemme. Anniina otti kädestäni kiinni ja alkoi johdattaa minua kohti makuuhuonettani. - Mitä me oikein olemme tekemässä? Jos Jenni tulee? Yritin sanoa Anniinalle. - Jenni ei tule tänä yönä kotiin. Se menee Pekan luokse ja tulee varmaan vasta sunnuntaina. Anniina sanoi minulle. Katsoin hieman yllättyneenä hänen kasvojaan. - Mitä sinä tarkoitat? Sanoin. - Jenni tietää, että näin oli mahdollista tapahtua. Anniina jatkoi. - En minä ollut huonovointinen, vaan me suunnittelimme, että näin voi käydä. - Mitä sinä puhut? Ihmettelin. - Meillä tuli kerran puheeksi, tai Jenni mainitsi, että pitäisiköhän sinulla olla joku nainen ja minä sanoin Jennille, että minä olen aina halunnut olla se nainen. Anniina kertoi. - Oletko vihainen? - En, minä olen hiukan yllättynyt, mutta ei, en minä ole vihainen. Vastasin Anniinalle. - Me sovittiin Jennin kanssa, että jos tää ei onnistu, niin mä laitan sille tekstarin, jos mä lähden kotiin täältä. Jos mä en laita, niin silloin se ei saa tulla kotiin. Anniina sanoi. - Siis mun tyttäreni tietää tästä, ja on oikeastaan ollut järjestämässä tätä? Kysyin vielä. - Niin, ethän sä ole vihainen meille? Kuulin vastauksen. - En, en oikeastaan. Mutta ymmärrät varmaan, että tää on aika yllättävää. Sanoin hiljaa. - Haluutsä rakastella mun kanssa? Anniina kysyi. - Haluan, haluan, sä olet kiihottavan kaunis. Minä sanoin .- Ei mietitä tätä kaikkea nyt, vaan rakastellaan. Jatkoin vielä.

Kaaduimme sängylleni ja vartalomme kietoutuivat toisiinsa. Suutelimme toisiamme kiihkon vallassa joka puolelle. Näykimme hellästi hampaillamme toisen korvanlehtiä ja kaulaa, huulia.

Käänsin Anniinan alleni ja painoin kasvoni kohti hänen jalkojensa väliä. Suutelin tuota ihanaa, kaunista vaginaa, ja nuolin ja maistelin sen makua. Anniinan kädet puristivat kiihkeästi hiuksiani ja kuulin hänen hengityksensä kiihtyvän. - Nussi mua sun ihanalla paksulla kullilla, nussi mua. Anniina vaati. Nousin ylös ja asetin siittimeni tuon liukkaan aukon suulle ja painoin sen sisälle yhdellä voimakkaalla työnnöllä. Tuntui kuin tuhat hellää kättä olisi sivellyt penikseni vartta, kun liutin sitä sisään ja ulos. - Sä tunnut niin ihanan tiukalle. Minä huokaisin. - Sä olet niin iso, nai mua. Nai mua lujaa. Anniina kiljui. Kiihdytin vauhtiani ja tunsin kuinka Anniina kietoi jalkansa ympärilleni ja painoi jaloillaan vauhtia. Hänen kyntensä upposivat selkänahkaani ja tunsin kuinka hänen vartalonsa alkoi värähdellä allani. Hänen ihana pillunsa puristeli kulliani joka puolelta, enkä voinut enää pidätellä omaa orgasmiani. - Mä tuun! Huusimme yhdessä. Kullini sykki lastiaan tuohon ihanaan vartaloon, kunnes lysähdimme molemmat voipuneina toistemme syliin.

En tiedä kuinka kauan makasimme sylikkäin, kunnes kierähdin hänen vierelleen makaamaan. - Toivottavasti mä en pilannut sun kuvitelmaasi tästä.- Sanoin hiljaa. - Se oli paljon ihanampaa, kuin mitä mä olin edes osannut haaveilla.- Anniina vastasi.

Olimme nukahtaneet, Anniina kainalooni, kun heräsin yöpöydälläni lojuvan kännykkäni piippaukseen. - Haloo. Vastasin. - Hei, Jenni täällä. Onko kaikki hyvin? Kuulin tyttäreni kysyvän. - Kaikki on hienosti. Entä sinulla? Kysyin vuorostani puhelimeen. - Ihan kivaa. Onko Anniina siellä? Kuulin uuden kysymyksen. - On. Vastasin lyhyesti. - Hyvä. Mä menen Pekan luo ja tulen vasta sunnuntaina illalla kotiin. Jutellaanko silloin? Tyttäreni kertoi minulle. - Jutellaan vaan. Vastasin vielä. - Isi mä rakastan sua. Sanothan sä Anniinalle terveisiä, että se on mun paras ystävä. Tyttäreni kertoi puhelimeen. - Joo, niin minäkin sinua, ja sanon terveisiä. Ja Jenni, Kiitos. Vastasin Jennille. - Ihan OK. Nähdään sunnuntaina. Pidä hauskaa. Hän sanoi ja sulki puhelimen.

- Jenni? Anniina kysyi. - Joo. Se pyysi kertomaan sulle terveisiä, että sä olet sen paras ystävä. Minä vastasin Anniinalle. - Ja se on mun paras. Anniina sanoi. - Se kai menee Pekan luokse sunnuntaihin asti? Hän jatkoi. - Kyllä. Vastasin. - Haluaisitko, että mä olisin täällä sun kanssa siihen asti? Anniina kysyi. - Haluaisin.