Peräkylän leirikeskus

    Sää on helteinen, kun Janne hitaasti polkee pyörällä mutkikasta ja hiekkaista maalaistietä. Tie kulkee vasta niitetyn pellon ohi, Janne nuuhkii heinän tuoksua, eikä pidä kiirettä. Pääskysetkin ovat mielenkiintoisia, niiden lentokuvioita hän seurailee, katsellen taivaalle. Janne hoippuu pyörällään tienreunasta toiseen, kun keskittyy kaikkeen muuhun kuin pyörällä ajamiseen. Hän on jo ajanut isolta tieltä noin 8 kilometriä, määränpäähän olisi vielä 2 kilometriä. Janne on menossa Peräkylän leirikeskukseen, johon hänet oli pyytänyt töihin paikallinen pastori.

    Peräkylä on pieni maalaiskylä, jossa kaikki tuntevat kaikki ja paikallinen parturi pitää huolen, että kaikki myös tietävät kaikki juorut – mikään ei pysy salassa. Peräkylä on hiljainen paikka, jossa ei juurikaan tapahdu mitään, paitsi kesäisin. Peräkylän leirikeskus on suosittu paikka rippileireille. Tänäkin kesänä rippileirikausi on alkamassa ja leirikeskukseen on pyydetty kaksi henkilöä muutamaa päivää etukäteen järjestelemään paikkoja.

    Pastori oli pyytänyt Jannea avuksi leirikeskukseen järjestelyhommiin, sillä Jannella oli voimaa ja työintoa. Sen minkä Janne voimassa voitti, hävisi hän älyssä. Jannella ei ollut kaikki lepakot tapulissa, näin oli kerran pastori muotoillut asian. Janne oli ollut aina vähän hidasälyinen. Vaikka hän oli jo 26-vuotias, niin älyllisesti ehkä alakoululainen. Häneltä kyllä onnistuivat työt hyvin, kunhan hän ensiksi tiesi mitä täytyy tehdä. Jannelle ei oltu myöskään suotu puhelahjoja, hän saattoi töksäyttää mitä sattuu, eikä puhunut turhia. Kylällä kaikki tunsivat Jannen ja tiesivät minkälainen hän on – oma persoona. Janne oli haudankaivajan poika.

    Leirikeskuksen pihaan oli aiemmin kurvannut pakettiautolla nainen, joka nyt purki autosta laatikoita, joissa oli tarvikkeita leirikeskukseen. Tyhjentäessään autoa, nainen huomaa, että hiekkatiellä tulee leirikeskusta kohti hänen apulainen, Janne. Jannen ajoyyli oli hoipertelevaa, kun hän kaahasi pyörällään leirikeskuksen portista, jatkaen nurmikolle, jossa hän hyppäsi vauhdissa pyörän päältä pois. ”Vettä!” – huusi Janne ja juoksi seinässä olevalle vesihanalle, juoden siitä, vesi pärskyen. Juotuaan vettä, Janne kaatui X-asentoon nurmelle haukkomaan henkeä.

    Auton luona oleva nainen katsoo Jannen päätöntä menoa ja pyörittää päätään, miettien – ”Tyypillistä Jannea” ja ottaa laatikon mukaansa, kantaen sen taloon sisään. Laatikoita kantava nainen on Jaana, 25-vuotias kanttorin tyttö, joka oli määrätty Jannen kanssa järjestelemään paikkoja leirikeskukseen, ennen sen avaamista. Jaana joutui katsomaan myös hieman Jannenkin perään. Jaana on muodokas nainen, rintoja ei voi olla näkemättä, joita korostaa kireä T-paita. Tyköistuvat farkut myötäilevät Jaanan reisiä ja sääriä sekä peppukin näyttää hyvältä. Jaanalla on pitkät vaaleat hiukset, jotka ylettyvät yli puoleen selkään. Hän on myös kylän tavotelluin nainen, kaikki sinkkumiehet (paitsi Janne) ovat yrittäneet päästä Jaanan kanssa peiton alle, mutta juurikaan kukaan ei ole siinä onnistunut.

    Jaana tulee taas autolle hakemaan tavaroita, katsoo nurmella makaavaa Jannea ja sanoo hänelle – ”Kun ehdit siitä, niin otapa tuo iso laatikko ja kanna sisälle”. Sanaakaa sanomatta Janne nousee kömpien ylös ja juoksee pakettiautolle, ottaen mukaansa suuren laatikon, joka olikin viimeinen laatikko autossa. Janne harppoo leirikeskukseen sisään ja pudottaa laatikon keskelle eteistä. Jaana pyöräyttää silmiään ja tuumaa – ”Vie se tuonne nurkkaan edes…” ja jatkaa ääneti tuumaustaan ”Mitähän tästäkin tulee, kun tuo on tuollainen munapää…”.

    Peräkylän leirikeskus sijaitsee syrjässä, noin 10 kilometrin päässä isolta tieltä, mutkitkaan hiekkatien päässä, Peräjärven rannalla. Leirikeskus on rakennettu 1960-luvulla, aluea on suuri. Leirikeskuksen alueella on suuri päärakennus sekä monia pieniä majoitusmökkejä, pihan perältä löytyvät ulkohuussit. Rannalla on saunamökki, jossa Jaanan ja Jannen on tarkoitus yöpyä. Tontilta löytyy myös suuri nurmikenttä, joissa voi mm. pelata jalkapalloa tai muita pelejä.

    Jannen vietyä ison laatikon Jaanan osoittamaan paikkaan, tokaisee Jaana Jannelle – ”Olisit sä voinut tulla kanssani tänne pakettiautollakin, ettei olisi tarvinnut läkähdyttää itseään noin tuossa helteessä”. Janne vastaa omaan tapaansa – ”Pyöräilessä kunto nousee”, tästä Jaana miettii mielessään – ”Kyllä varmasti, mutta ei siinä ole mitään järkeä”. Jaana jatkaa keskustelua – ”Nyt, kun olemme saaneet pakettiauton tyhjennettyä. Sä Janne voisit katsoa vähän, että onko piha-alueella mitään siivottavaa, järjesteltävää ja veneen voisit kääntää sekä tarkistaa laiturin kunnon. Mä lähden siivoamaan majoitusmökkejä”.

    Muutamia tunteja Janne haahuilee ympäri aluetta, unohtuen välillä makoilemaan ja istumaan nurmelle ajatuksineen. Jaanan siivoilessa mökkejä ja mökistä toiseen mennessä Jaana huutelee välillä Jannelle – ”Herätys, työt jatkuu vielä!”, Jaana tiesi ettei Janne tarkoituksella unohdu ajatuksiinsa, se on vain osa Jannea, eikä Jannelle voi olla vihainen. Janne sai kumminkin veneen soutukuntoon ja laiturinkin rappuset asennettua paikoilleen sekä jopa ulkohuusseihin vietyä vessapaperit. Jaanallahan on tietenkin suurempi ja hikisempi työ, mutta onhan Jannestakin hyötyä, varsinkin, jos voimaa tarvittiin.

    Tunnit vierähtivät äkkiä iltaan, jolloin Jaana sai viimeisenkin mökin siihen jamaan, että sinne voi tulla yöpymään joku muutaman päivän päästä. Jaana heilauttaa kättään Jannelle, huutaen pihan toiseen päähän – ”Janne, mennään saunamökkiin kahville!”. Jaana meni edeltäpäin saunamökkiin, Jannella kuluu aikaa hortoilla saunamökille, sillä hänen kulkureitti ei ollut aivan suora. Perhosetkin kiinnostivat Jannea, niitäkin piti tarkkailla, varsinkin ohdakeperhosta täytyi hetken seurata.

    Saunamökki on rannalla, laiturin tuntumassa. Saunamökki on jaettu kahteen osaan, saunapuoleen sekä oleskelupuoleen, jossa on kaksi erillisistä nukkumissyvennystä, joiden eteen saa verhon – vähän edes jotain yksityisyyttä. Saunamökki on usein leirien valvojien mökkinä, sillä se on vähän suurempi kuin muut mökit ja hitusen paremmin varusteltukin.

    Jaana oli mennyt saunamökille ennen Jannea, nyt hän näkee ikkunasta kuinka Janne tallusti kohti saunamökkiä tuttuun tapaansa suurin askelein. Jannella näytti olevan kämmenellään jokin itikka, jota hän tullessaan tutkaili tarkasti. ”Janne on tuollainen harmiton luonnonlapsi” – mietti Jaana ja kopautti hymyillen ikkunaan kädellään, kiinnitti Jannen huomion. Janne havahtui ajatuksistaan Jaanan kopautukseen ikkunaan ja katsoi Jaanaa kohti, jolloin Jaana hymyili ja näytti Jannelle kädellään, että tulisi jo sisälle. Jannella oli aina totinen perusilme, jonka vuoksi Jannea oli vaikea ns. lukea, mutta Jaana oli tottunut tähän, koska hän oli tuntenut Jannen koko ikänsä, vaikka ei heillä ollut täysin sama kaveripiiri. Jaana ei kyllä ollut täysin varma, että oliko Jannella edes kunnon kavereita edes.

    Janne laski jonkun itikan kädestään kukkapenkkiin ja harppoi sisään saunamökkiin. Jaana olikin jo ehtinyt Jannea odotellessa keittämään heille kahvit sekä kattamaan pöydänkin kahdelle. ”Olemme saaneet päivän työt tehtyä, loppuilta onkin vapaa-aikaa” – sanoi Jaana Jannelle, heidän juodessa kahvia kuuman ja hikisen päivän päätteeksi. Jaana myös kyseli siinä samalla mitä kaikkea Janne oli puuhaillut, vaikka tiesikin jo suurimman osan, kun oli omien hommiensa ohella vähän seurannut Jannenkin touhuja syrjäsilmällä. Janne ei turhia selitellyt, vaan vastaili suoraan ja lyhyesti Jaanalle.

    Kahvittelun jälkeen Jaana ehdotti Jannelle – ”Mennään uimaan”. Janne nousi pöydästä tuttuun tapaansa, muuttamatta ilmettään ja suuntasi omaan sänkysyvennykseen. Jaana penkoo laukustaan uikkarit ja menee saunan puolelle vaihtamaan uikkarit ylleen. Saatuaan uikkarit ylleen, menee hän saunamökin kuistille odottelemaan Jannea, mutta kuluu tovi, eikä Jannea näy eikä kuulu. Päättää hän mennä katsomaan mihin Janne on nyt unohtunut lorvailemaan. Mökin oleskelutilassa ei Jannea näy, joten hän päättää kurkata olisiko Janne nukahtanut sänkyynsä. Jaana vetää hiukan auki Jannen nukkumissyvennyksen verhoa ja voi kauheeta mitä Jaana näkeekään!

    Vedettyään auki Jannen nukkumissyvennyksen verhoa Jaana huudahtaa – ”Janne… munapää… mitä sä teet!?” ja kääntyi heti poispäin Jannesta. Janne on riisunut kaikki vaatteensa pois ja makaa nyt selällään sängyssään alastin. Janne vastasi tyynesti – ”Pyysit naimaan”, jolloin Jaana huudahtaa toisen kerran – ”Ei kun uimaan!”.

    Jaana on kanttorin tyttö, ja kasvatettu siveellisesti, eikä hän osannut varautua näkemään alastonta miestä makaamassa sängyssä. Kotona alastomuus oli ollut melkein tabu, eikä Jaanalle oltu koskaan puhuttu mitään seksistä. Muutettuaan omaan asuntoon muutama vuosi sitten, Jaana oli uskaltanut alkaa illan pimennossa ennen nukkumistaan antaa käsien vaeltaa hänen muodokkaallaan vartalollaan. Koska hänestä tuntui että se olisi jotenkin kiellettyä, niin hän teki sen illan pimennossa. Hänet oli opetettu siveelliseen elämään, eikä hän saanut ajatella mitään sellaista, mutta hän oli huomannut pitävänsä siitä, kun hän hellästi hyväili rintojaan, jolloin ne terhakoituivat. Rinnoilta kädet kuin itsestään pikkuhiljaa vaeltavat alemmaksi, aina kosteille häpyhuulille, jolloin tekee mieli hyväillä niitä. Se tuntuu jo niin hyvältä, että Jaana melkein jo häpeää. Hyväolo vain kasvaa ja vako kostuu entisestään, silloin hänen tekee mieli painaa sormia häpyhuulten väliin. Kovettunut klitoris saa myös osaksee hellää hyväilyä, tässä vaiheessa Jaana ei yleensä voi muuta kuin työntää muutama sormi syvälle vakoonsa ja tyydyttää niillä itseään, mielikuvissaan nähdä kuinka mies pumppaa häntä ihanasti. Toisinaan sormet tyydyttävät niin nopeasti, että märkä vako litisee hiukan. Joskus Jaana kokee jotain kummaa, tajunta sumenee ja vartalo nytkähtää, jonka jälkeen hän nukkuu levollisen yön.

    Kun Janne on jotenkin ymmärtänyt kuulleensa väärin, selittää hän Jaanalle – ”Ei ole minun syyni, että olen tällainen munapää. Se on isäni syy, koska törkkäsi kyrvällään mua päähän, kun olin vielä äitini mahassa”. Janne käytti välillä roisiakin kieltä, mutta itse Janne ei hahmottanut sitä, siihen oli vain totuttava. Jaana kyllä oli kuullut tuon Jannen sanoman selityksen ennenkin, mutta tiesi sen vain olevan kylän nuorison keksimä pilkkaava vitsi Jannesta – siitä Janne olikin saanut lisänimen Munapää. Jaana tiesi oikean syyn Jannen hitauteen ymmärtää asioita, Jannen synnytys ei ollut täysin ongelmaton, näin kertoo se oikeampi tarina.

    Ollessaan selin Janneen, kehoitti Jaana Jannea pukemaan ylleen uikkarit, jotta nyt päästäisiin sinne uimaan. Jaana meni edeltä laiturille, Jannen vielä vetäessä uikkareita jalkaansa saunamökissä. Jaana oli jo ehtinyt laiturin päähän, rappusille laskeutumaan hitaasti järveen, pitäen rappusten kaiteista kiinni, selin järveä kohti. Saunamökin ovi narahti ja Jaana näkee kuinka Janne astelee uikkareissaan laiturille. Tällöin Jaana pohtii mielessään – ”On tuolla Jannella kyllä hyvä vartalo, kunnon vatsalihaksetkin, varsinainen komistus”.

    Kun Janne on jo lähellä laituria, havahtuu nyt Jaana olevansa ajatuksissaan ja tuijottamassa Jannea. Äkkiä hän karistaa ajatukset päästään ja pulahtaa selkä edellä järveen, sanoen Jannelle – ”Tää on lämmintä vettä!”. Jannekin kapuaa laiturilta veteen, Jaana jatkaa juttuaan – ”Kylläpä piristää oloa tässä helteessä”. He viihtyvät vedessä jonkin aikaa, välillä Jaana huomaa katsovansa Jannen vartaloa, jossa vesipisarat kimaltelevat ilta-auringossa.

    Jaanan yllätykseksi Janne sanoo – ”Mennään syömään iltapalaa”, vaikka vähän puhuukin. Jaana piti ideaa hyvänä ja kiipesi Jannen edellä laiturin rappuja ylös. Laiturille päästyään Jaana kokosi käsillään pitkät vaaleat hiuksensa niskan taakse ja puristi enimmät vedet niistä. Jaanan hiukset laskeutuvat hänen märkää selkäänsä pitkin melkein peppuun asti. Jannen ollessa Jaanan takana vielä vedessä, katseli hän kuinka vesipisarat kimaltelivat ja valuivat alas pitkin Jaanan selkää. Pisarat valuivat alas pakaroiden välistä, tipahtaen laiturille. Samalla Jannen huomio kiinnittyy Jaanan jalkojen väliin, kun katselee alaviistosta Jaanaa, joka kuivailee hiuksiaan hänen edessään.

    Janne huomaa kuinka Jaanan uikkarit ovat liimautuneet kiinni häpyhuulten väliin, jolloin Janne näkee hyvin Jaanan suloisimman paikan muodot. Koko päivänä Janne ei ole kiinnittänyt huomiota Jaanan ulkomuotoon, vaikka ehkä Jaana on voinut salaa toivoakin sellaista. Jannen päässä napsahtaa jokin ajatus kohdilleen hetkellisesti ja hän tuntee kuinka hänen uikkarinsa käyvät ahtaaksi, samalla hänen keskittyminen herpaantuu ja vedestä ylös kiivetessä Janne lyö kovana olevan etumuksensa laiturin reunaan. ”Auts!” – voihkaisee Janne ja pitelee kädellään uikkarien etumusta. Jaana vilkaisee hymyillen olkansa yli, kysyen – ”Mitä nyt?”. Janne ei vastaa mitään, mutta kävelee hiukan vaikean oloisena eteenpäin, käsi etumuksen edessä. Jaana kyllä huomaa, että Jannella on ahtaat uikkarit, sen verran hyvin pullottaa.

    Jaana keimailee saunan puolelle vaihtamaan yöasun jo päällensä ja Janne nilkuttaa hiukan etukenossa oleskelutilan puolelle. Laittaessaan paitulia ylleen, Jaana pohtii – ”Mitähän tämä yö voisikaan tuoda tullessaan?…”.

    Aiemmin päivällä Janne oli sählännyt tuttuun tyyliinsä, jonka seurauksena Jaana oli nähnyt vilaukselta Jannen koko alastoman vartalon. Vaikka silloin Jaana oli antanut ymmärtää ettei olisi halunnut nähdä Jannea alastomana, niin siitä lähtien Jaanan mielessä oli pyörinyt ajatus. Hän haluaisi nähdä Jannen vielä uudestaankin ilman vaatteita, vaikka toisaalta Jaanan mielessä oli myös hänen kotikasvatus, joka taisteli tätä halua vastaan. Jaana oli antanut itselleen luvan tehdä kuten haluaa, olihan hän itsenäinen ja aikuinen nainen, jolla on myös omat himot ja halunsa, joihin hän halusi vihdoinkin kunnon tyydytystä. Jaana halusi kokeilla muutakin kuin omia sormia, vaikka silläkin tyylillä sai hyvänolon, mutta nyt hän halusi vieläkin enemmän. Hän oli nähnyt vain vilauksen Jannen kalusta, mutta ei ollut saanut sitä pois mielestään. Jaana oli uintireissusta lähtien pohtinut, miltä Jannen kalu tuntuisi jäykkänä ja saada se sisään vakoon rauhallisesti työnnettynä. Pukiessa paitulia ylleen ja Jannen elintä haaveillen Jaana kostui hiukan jo pelkästä ajatuksesta.

    Jaanan oli nyt kasattava ajatuksensa ja kampasi saunan pukuhuoneessa pitkiä vaaleita hiuksiaan, yrittäen ajatella jotain muuta kuin Jannen alastonta vartaloa. Olotila normalisoitui sillä aikaa, kun Jaana sai hiuksensa suoriksi. ”Ja eikun iltapalalle” – mietti Jaana, katsoen itseään peilistä. Hän lähti saunapuolelta ja meni oleskelutilaan, jossa Jannekin oli suurella todennäköisyydellä. Ovelle päästyään Jaanan kokoamat ajatukset alkoivat taas murentua. Sillä Jaana näki Jannen pöydän vieressä kaatamassa itselleen juuri teetä. Jannen pukeutuminen sai Jaanan ajatukset jälleen sekaisin. Janne oli vaihtanut uikkarit vain boksereihin.

    Mökin ovella Jaana sanoi ääneen – ”Iltapalaa siis…” ja mielessään ajatteli, – ”Ryhdistäydy Jaana, kummatkin ovat aikuisia, kokoa itsesi, se on vain vähäpukeinen Janne”. Jaana asteli Jannen viereen, joka tarkasti kaatoi itselleen juuri teetä. ”Laita mullekin teetä” – sanoi Jaana Jannelle salaa punastellen. Jaana laittoi merkille ettei Janne tuntunut mitenkään rekisteröivän Jaanan paitulia. He istuutuivat pöytään, vastapäätä toisiaan. Janne hörppi teetä ja oli vakava oma itsensä. Jaana katsoi Jannea hymyillen ja mietti – ”Muuttuisiko Jannen ilme, jos tietäisi ettei mulla ole paitulin alla edes alushousuja”, ja hörppäsi teetä.

    Teetä juodessaan Jaana katseli Jannea, hänen upeaa vartaloaan. Saatuaan teet juotua, Jaana kysyi – ”Janne, oliko tänään kiva päivä?”, Janne nyökkää. Jaana jatkaa keskustelua – ”Meillä voisi olla yhdessä yökin kiva”, Janne katsoo kysyvästi ja Jaana sanoo sen – ”Janne, naidaan…”. Sekunnin hiljaisuuden jälkeen Janne tuumaa – ”Laitain uikkarit jalkaan”, Jaana naurahtaa – ”Nyt ei mennä uimaan, vaan naidaan”. Tällä kertaa Janne oli kyllä kuullut oikein, mutta luuli kuulleensa jälleen väärin ja siksi oli taas lähdössä uimaan.

    Jannea selvästi vähän jännitti, kun katsoi Jaanan yli katonrajaa, mutta tokaisi sitten tuttuun tapaansa lyhyesti – ”Naidaan vaan”. Jaanan haaroissa jo kihelmöi, pöydän alla Jaanan toinen käsi nosti paitulin helmaa ja tahtoi jo vähän koskettaa vakoa, Jaana puri huultaan, sanoen – ”Tehdään se tuossa lattialla, Janne hae sängystäni patja huoneen keskilattialle”. Janne nousi pöydästä ilman sen ihmeempää kiirettä ja suuntasi Jaanan sängylle, kiskaisten patjan mukaansa. Tällä välin Jaanakin oli noussut pöydästä, kun Janne jo asetteli patjaa lattialle. Jannen ollessa selin Jaanaan kohti, pyysi Jaana Jannen olemaan paikoillaan ja liikkumatta. Janne oli vähän ihmeissään, mitä tapahtuu, kunnes huomaa Jaanan paitulin putoavan viereensä.

    Jaana oli riisunut paitulinsa yltään pois ja pudotti sen Jannen viereen. Paituli ei enää verhonnut Jaanan kurvikasta vartaloa. Hänen pitkät vaaleat hiuksensa ulottuvat yli puoleen selkään, osa hiuksista laskeutuvat peittämään vähän hänen täyteläisiä ja terhakoita rintojaan. Jaanan peppu on kiinteän pyöreä, hänen jalkansa on pitkät ja hoikat. Moni mies on haaveillut pääsevansä Jaanan reisien puristukseen, mutta kenenkään ei tiedetä onnistuneen siinä. Jaana on monen päiväuni.

    Paitulin pudottua viereensä, tuntee Janne kuinka Jaana halaa häntä hellästi takaapäin. Jaanan terhakat rinnat painuvat Jannen selkää vasten, samalla Jaanan kädet alkavat hyväillä Jannen vatsalihaksia, Jaanan ollessa vielä Jannen takana. Janne huomioi, kuinka Jaanan hengitys on nopeutunut hiukan, ei hänen omakaan syke enää aivan normaali ole. Varsinkaan, kun Jaanan kädet vaeltavat Jannen lanteille ja ottaa boksereista kiinni, pudottaen ne nilkkoihin. ”Vaatteet ovat tänä yönä turhia” – kuiskaa Jaana Jannen korvaan ja suutelee Jannen niskaa.

    Jaana tulee viehkeästi pikkuhiljaa Jannen etupuolelle, pitäen kumminkin koko ajan hyvän ihokontaktin Janneen. Jannella on myös vahvat käsivarret, niitäkin Jaana hivelee ja samalla vilkaisee alaspäin, Jannen kalua, miettien – ”Vielä se on rentona, mutta eiköhän siihenkin tule kohta eloa”. Jaana suutelee Jannea himokkaasti huulille, jonka jälkeen kääntyy selin Jannen rintaa vasten. Jaana on nyt selin Jannen edessä, nojaten vähän Janneen. Jaana tukee päätään Jannen olkapäähän, samalla kun hän tarttuu Jannen ranteista kiinni, tuoden Jannen kädet hitaasti hänen rinnoilleen. ”Hyväile niitä hellästi” – Jaana saa sanottua himokkaana ja niin Janne hyväilee Jaanan rintoja, niin hellästi kuin osaa. Jannen vahvat kädet pitävät hyvänä Jaanaa, kun hän ottaa kiinni Jannen lantioista käsillään. Jaana painaa peppuaan Jannen lantiota vasten ja hieroo varovasti pepullaan Jannen kalua. Jaana kuulee kuinka Jannen hengitys muuttuu tiuhemmaksi, samalla hetkellä Jaanan kasvoille leviää himokas hymy, koska hän tuntee ihoaan vasten, kuinka Jannen kalu jäykistyy heidän välissään. Janne ei tiedä miten reagoida ja yrittää vetää lantiotaan poispäin Jaanasta, mutta Jaana painautuu uudestaan Jannen lantiota päin – ”Haluan tuntea jäykkyytesi välissämme”.

    ”Jannen pää saattaa olla hiukan pehmeä, mutta samaa ei voi sanoa Jannen alapäästä, se tuntuu jo kivikovalta ja paksulta” – miettii Jaana huokaillen. Hän päättää kääntyä Jannea kohti, tuntui selvästi, että Jannekin olisi jo valmis työntymään Jaanan sisään. Käännyttyään kasvot Jannea kohti, huomaa Jaana jotain uutta – ”Janne, onko kasvoillasi pieni hymy?” Janne ei vastaa, mutta hänen silmistään näkee halukkuuden jatkaa. Jaana ottaakin Jannea käsistä kiinni, vetäen hänet mukanaan alas patjalle.

    Jaana asettuu selkämakuulle, laittaa jalkansa koukkuun, jalkapohjat lattiaa vasten, josta nostaa ne vielä koukkuun vatsansa päälle ja levittää haaransa kunnolla auki. Jaana katsoo himokkaana Jannea silmiin – ”Asetu jalkojeni väliin”. Yleensä Janne ei pidä kiirettä, mutta nyt Janne polvistuu Jaanan eteen vauhdilla. Jannen näkökenttään avautuu kaunis näky, hän on Jaanan jalkojen välissä, jalat ovat auki koukussa sivuilla, jalat ovat auki vain hänelle. Jaanan pitkät vaaleat hiukset ovat tuotu pois vartalon alta, jotka nyt levittäytyvät laajalle alueelle. Jaanan silmät loistavat himosta, suu on hieman auki, kun Jaana huokailee. Janne oli aiemmin hoidellut Jaanan rinnat asentoon, nännit pystyssä ja punaiset, ei ihmekään, että Jaanaa jo halutti, niin paljon, että tahtoi pumpata Jannen kivekset kuiviin.

    Jaana oli katsellut Jannea, hänen tullessa jalkojen väliin. Janne varmaan pitää näkemästään, koska hän taisi hymyillä enemmän, ainakin silmät kertovat sen. Samalla, kun Janne oli katsellut Jaanan vartaloa, oli Jaana tutkaillut Jannen vartaloa. Jaana oli ihaillut Jannen vatsalihaksia sekä voimakkaita käsiä, hän arveli saavansa kohta voimallista tyydytystä, eikä meinannut enää malttaa odottaa. Koko Jaanan vartalo oli virittäytynyt ottamaan vastaan Jannen antaman tyydytyksen. Odotusta ei helpottanut sekään, että hän näki Jannen kalun olevan täysin jäykkänä ja paksumpi kuin hän oli osannut kuvitella, joka nyt oli aivan lähellä hänen märkää vakoonsa. Jaanan vako kostui entisestään, kun Jannen terska hipaisi häpyhuulia Jannen vähän vaihtaessa asentoaan tutkailessaan Jaanan vartalon sopukoita.

    Jaanan vako on paljas, hän tykkäsi pitää vakonsa paljaana. Jaana huomasi Jannen katseen pysähtyneen hänen vakoonsa, kun Janne oli katsellut häntä päästä varpaisiin. ”Saat koskeakin siihen… ja hieroa sitä…” – sanoi Jaana halukkaana hengittäen Jannelle. Janne oli hetken aikaa tuijottanut Jaanan paljasta ja sileää vakoa, jonka häpyhuulten väli näytti märältä. Jaanan houkutteleva vako oli saanut Jannenkin ajatukset pyörimään ja hänen kalunsa oli jäykistynyt kunnolla. Tämä tunne oli Jannelle uusi, mutta hän koki vetoa Jaanaan kohtaan, hän halusi tyydyttää Jaanaa, ainakin hänen kalunsa asento vaikutti siltä.

    Jaanan ollessa jalat auki hänen edessään, Janne laittoi kämmensä Jaanan häpyhuulille, jotka tuntuivat sileän pehmeiltä Jannen kämmenessä. Janne aloitti hellästi hieroa Jaanan suloisinta kohtaa eli häpyhuulia. Jannen hieroessa varovasti Jaanan vakoa, huokasi Jaana ja nosti hieman lantiotaan ylemmäksi, Jaanaa halutti niin paljon ja Jannen käsi tuntui hyvältä. Janne tunsi sormissaan Jaanan märkyyden ja lämmön. Jaana tarrasi käsillään kiinni patjan reunoista, koska olo oli niin mahtava. Kiihtyneesti huokaillen Jaana saa soperrettua – ”Työnnä taikasauvasi maagiseen rakooni…”. Jannea ei tarvinnut toista kertaa pyytää, kun jo hän ottaa jäykän kovasta kalustaan kiinni, vetää esinahkaa taakse ja asettaa kuuman terskan päänsä Jaanan häpyhuulten väliin sekä kumartuu Jaanan ylle.

    Jaana tuntee Jannen terskan hänen märkien häpyhuulten välissä ja samantien, kuinka Janne painaa hitaasti jäykän paksua kalua hänen liukkaan märkään vakoonsa.”Ihanaa!” – huokaa Jaana voimakkaasti. Jannekaan ei pysty olla enää huokailematta, kun hän hitaasti työntää jäykkää kalua Jaanan sisään. Jaanan vako tuntuu tiukalta, mutta hyvältä. Jaanan tiukka, märkä ja kuuma vako puristuu hänen jäykän kalunsa ympärille. Työntäessä kaluaan hitaasti syvälle Jaanan sisään, huomaa hän, kuinka Jaana nauttii. Jaana ummistaa silmänsä ja Jaanan pää taittuu hieman taakse, syvän huokauksen saattelemana. Janne huokaa ja painaa kalunsa aivan tyveen asti Jaanan sisään.

    Janne oli Jaanan jalkojen välissä, Jaanan päällä. He olivat kuuluisassa lähetyssaarnaaja-asennossa, jota kutsutaan myös joissakin yhteyksissä avio-asennoksikin. Tätä asentoa lähetyssaarnaajat neuvoivat alkuasukkaille käytettäväksi – siitä juontaa juurensa asennon nimi. Kristilliset piirit omaksuivat tämän asennon senkin vuoksi, että se kuvastaa miehen valtasuhdetta naiseen. Mies luotiin naista aiemmin ja mies on naista ylempi olento. Naisen tulee alistua miehen alle ja mies on määräävässä roolissa naisen päällä. Asento on siis vähiten synnitön ja sen on sanottu olevan hyvä asento hedelmöittää nainen.

    Varsinkaan Janne ei tiennyt, että tällä asennolla oli joku nimikin, hän vain mielsi olevansa Jaanan reisien ihanan lämpimässä syleilyssä. Jaana kyllä tiesi asennon nimen, mutta hän ei tiennyt sitä, että Jannen isoisä oli tehnyt kristillistä lähetystyötä. Tosin Jaana ei nyt miettinyt asennon taustoja, vaan hänen huomionsa oli Jannen antamassa ihanassa tyydytyksessä.

    Janne oli painanut kalunsa Jaanan sisään, aivan tyveen asti, tämä oli jo tuntunut Jaanasta erittäin hyvältä. Jaana ei vain osannut odottaa, että kun Jannen kalu oli kokonaan hänen sisällään, niin Janne lysähti hänen päälleen makaamaan, eikä jatkanut toimintaa. Muutaman sekunnin Jaana hämmästeli tilannetta, mutta sitten tajusi, Jannehan vain teki kuten hän oli pyytänyt. Jaana oli pyytänyt työntymään hänen sisäänsä, mutta ei muuta. Jaana otti tilanteen haltuun rauhallisesti opastaen Jannea – ”Janne, nojaa käsiisi ja liikuta kaluasi edestakaisin sisälläni, aloita rauhallisesti”.

    Niinpä Janne teki kuten Jaana oli neuvonut, hän nojautui käsiinsä enemmän ja alkoi liikuttaa lantiotaan. Janne tekee pitkiä ja rauhallisia, mutta voimallisia työntöjä Jaanan sisään. Aina työnnön lopussa Jaanan lantio keinahtaa, kun Janne painaa niin syvälle kuin pystyy. Janne on Jaanan päällä, tukeutuneena käsiinsä. Janne jatkaa liikettä ja samalla katselee Jaanan kasvoja, joista näkee, että Jaana pitää siitä mitä Janne tekee.

    Jaana on Jannen alla, hän katselee Jannea, joka on hänen päällä, vahvoihin käsiinsä nojautuneena. Jannen kasvoista huomaa, että Jannellakin on hyväolo, joka työnnöllä Janne huokaa hiukan. Jaana tuntee, kuinka Jannen jäykkä ja paksu kalu liukuu hänen tiukan märässä vaossaan. Jaana keinahtelee, kun Janne työntyy voimalla hänen sisäänsä. Keinahdellessa Jaana ehtii miettiä – ”Nyt se toteutui, hän saa kunnon miehistä tyydytystä, jota hän on jo kauan salaa haaveillut. Hänen vako on janonnut tällaista käsittelyä, jäykän kova ja paksu kalu työntyy yhä uudestaan ja uudestaan vakoon sisään voimalla”.

    Jaana huomaa, että Janne lisää vauhtia, Jannen hengitys on tiheää. Sitten se tapahtuu, Jaana näkee, kun Jannen kasvoille ilmestyy kaunis ja lempeän leveä hymy. Jaana saa sanottua ääneen huokailujen seasta – ”Janne… sähän… hymyilet…”. Janne pumppaa Jaanaa jo hyvää vauhtia, eikä vastaa Jaanalle mitään, mutta Jaanan yllätykseksi Janne suutelee häntä ja jatkaa hymyilemistään. Jaana ajattelee mielessään – ”Nyt löysin keinon millä saan Jannen hymyn esiin. Tätä täytyy harrastaa useammin, niin näen Jannen lempeän hymyn, eikä tässä keinossa ole valitettavaa, sen verran hyvin Janne tekee tämänkin homman”.

    Janne on pumpannut Jaanaa siihen malliin, että henellä hyväolo tahtoo jo räjähtää, hän ei meinaa enää kestää. Jaana näkee kuinka Janne pitää hänen tiukasta vaostaan. Seuraava yllätys Jaanalle tulee, kun Janne nouseekin polviensa varaan ja vahvoilla käsillään nostaa Jaanan lantion ylemmäksi. Jaana pistää jalkapohjansa lattiaa vasten ja Janne pitää hänen lantiotaan ylhäällä. Janne kiihdyttää yhä vaan tahtiaan, mutta hymy ei Jannella hyydy.

    Reidet vain läiskivät yhteen, kun Janne päätti vähän vaihtaa asentoa ja himoissaan pumppaa kunnolla Jaanaa. Jaana tarrautuu kiinni patjaan, Jaana tuntee kuinka hänenkin hyväolo lähestyy huipentumaansa. Jannen himokas kalu liukuu lujaa vauhtia Jaanan märässä vaossa. Jaana toivoo, että Janne kestäisi vielä vähän aikaa ja koittaa sanoa – ”Jan…ne… hidas… ta… vähän…”, mutta Janne ei enää pysty hidastamaan. Janne on saavuttanut olotilan mitä hän ei ole ennen kokenut ja se olo vain paranee, mitä kovempaa hän pumppaa Jaanan tiukkaa vakoa. Jaanakin on aivan rajoilla laueta, kunnes tuntee, kuinka Janne tekee muutaman erittäin voimakkaan työnnön hänen sisäänsä, Jaanan koko vartalo liikahtaa kunnolla Jannen voimasta. Voimakkaiden työntöjen saattelemana Janne huokaa uudesta tunteesta, jota hän ei osannut odottaa – ”Aaaahh!… Aaaahhh!…”, Janne voihkaisee.

    Janne oli pumpannut Jaanaa kunnolla ja hyväolo vain lisääntyi ja lisääntyi, joka huipentui johonkin mitä Janne ei odottanut. Jannen oli tehnyt mieli lopuksi työntyä oikein voimalla Jaanan sisään muutamia kertoja ja samalla hän oli tuntenut kuinka hän purkautui Jaanan sisään joitakin kertoja. Purkautumiset olivat räjäyttäneet Jannen tajunnan, sellaisesta olotilasta Janne ei ollut edes osannut uneksiakaan. Purkautumiset ja taivaallinen olo hämmensivät Jannea. Hän lopetti pumppaamisen, eikä tiennyt mitä oli oikein tapahtunut.

    Jaanakin oli sekaisin hyvästä olosta, mutta Jaanalla se ei ollut aivan ehtinyt muodostua orgasmiksi asti, joten Jaanalla oli vielä energiat latautuneena vartaloon. Jaana oli hiukan liian myöhään yrittänyt jarruttaa Jannea. Jaana oli ollut laukeamaisillaan ja katsellut Jannea, joka piti häntä lantiosta kiinni ja pumppasi, että reidet osuivat toisiinsa läiskien. Jaana näki, kuinka Janne oli lauennut rajusti. Lauetessaan Janne oli puristanut häntä lujemmin ja työntynyt voimalla hänen sisäänsä, silloin Jaana oli tiennyt Jannen päästäneen elämännesteensä syvälle Jaanan sisään.

    Nyt Jannen kasvoilla oli hämmentynyt ilme, Jännen katseli muutaman sekunnin huokailevaa Jaanaa. Janne ei enää tiennyt mitä tehdä kaiken tämän jälkeen, hän vetäytyi Jaanasta pois ja nousi suunnaten ripeästi omaansa sänkyyn.

    Vaikka Jaana olisi todellakin halunnut mennä loppuun asti ja häntä harmitti nyt paljon, niin hän tiedosti tapahtumien syyn. Tilanne oli ollut Janne aivan uusi, siksi Janne hämmentyi. Jaana makasi patjalla hetken, jotta hengitys tasaantui. Hengityksen tasaannuttua, Jaana nousi ja käveli Jannen luo, joka makasi sängyllään hämmentyneenä. Jaana kömpi Jannen sänkyyn, Jannen viereen, hivuttautuen aivan Janneen kiinni sekä kietoi kätensä ja jalkansa Janneen. Jaana suuteli Jannea hymyillen, sanoen – ”Siinä ei ole mitään hävettävää Janne”, Jaanalle olivat jääneet latautuneet paineet vartaloon, mutta hän tiesi, että tänä yönä hän ei niistä pääsisi. He nukahtivat Jannen sänkyyn, toisiinsa kietoutuneena.

    (yö taittuu aamuun…)

    Aamuauringonsäteet siroavat ikkunaverhojen välistä Jannen sänkyyn ja Jaanan silmiin. He ovat nukkuneet levollisen yön, varsinkin Janne. Janne on yöllä kääntynyt selälleen. Aurinko herättää Jaanan, jonka toinen käsi lepää Jannen vatsan päällä ja toinen jalka on Jannen jalkojen välissä hieman koukussa. Jaana availee silmiään ja toteaa ilokseen ettei se ollutkaan unta, hän on nukkunut Jannen sängyssä koko yön. Verhojen välistä aurinko valaisee myös osan Jannen vartaloa, säärestä olkapäähän. Janne nukkuu vielä, kun Jaana katselee ja ihastelee Jannen komeaa vartaloa. Jaana ei saanut illalla purettua paineitaan, hän ei mahda itselleen mitään, Jannen rentona oleva kalu herättää hänessä jälleen haluja.

    Jaana herättelee Jannea suutelemalla ja hyväilemällä vatsalihaksia. Janne availee silmiään, jolloin Jaana suutelee kiihkeämmin Jannea – ”Hyvää huomenta Janne”, Jaana jatkaa – ”Voisitko auttaa mua nyt pääsemään paineista?”. Jannen kasvoille leviää jälleen hymy ja hän tuumaa – ”Kyllä voisin”. ”Ihana tuo sun hymysi Janne” – huomioi Jaana ja vie kätensä Jannen kalulle, hellästi hyväillen sitä. Jaana painaa lantionsa Jannen reittä vasten ja alkaa keinuttamaan lantiotaan. Eikä aikaakaan, kun jo Jannen kalu rupeaa jäykistymään. Janne kysyy Jaanalta – ”Taidat pitää siitä?”, Janne kysymys on niin yllättävä, että Jaana punastellen vastaa – ”Erittäin paljon”.

    Jaana siirtyy istumaan Jannen polvien päälle hajareisin ja ottaa jo hyvin jäykistyneestä Jannen kalusta kunnon otteen. Jaana puristaa Jannen kalua tukevasti, jolloin hän tuntee, kuinka se sykkii, kun sinne veri virtaa, jäykistää kalua vain entisestään. Jaana hymyilee halukkaasti ja hiljalleen vetää Jannen esinahkaa niin alas kuin se menee. Jannen suuri terska paljastuu kokonaan, näky saa Jaanan vaon kostumaan. Jaana myös miettii – ”Miltähän Jannen terska tuntuisi suussa, varmaan ihanalta, mutta nyt en kokeile, kokeilen jollakin muulla kertaa. Nyt haluan pian päästä paineistani”. Jaana vetää esinahkaa ylös ja jälleen alas. Jaana pumppaa Jannen kalua hetken ja näkee Jannen kasvoilta, että hän pitää siitä.

    Jannen kalun ollessa täydessä mitassaan, siirtyy Jaana Jannen kalun päälle, mutta taittaakin sen vaaka-asentoon heidän väliin. Janne miettii, – ”Mitähän Jaanalla on nyt mielessään?” Jaana hymyilee huulta purren ja painaa Jannen kalun vartta hiukan häpyhuultensa väliin ja hieroo vakoansa koko Jannen kalun varren pituudelta. Jannelle selviää – ”Jaana siis hieroo vakoansa kaluni varteen, ei hullumpi idea, tuntuukin hyvältä”. Jaana alkaa jo vähän huokailla, klitoris saa osakseen hellyyttä, Jaana kostuu märäksi. Jaana kostuttaa samalla jo Jannen kalunkin vartta.

    Jaana tukee itseään hiukan Jannen vatsalihaksiin, kun hän hieroo vakoaan Jannen kalun varteen, joka tuntuu Jaanasta ihanan jäykältä. Jaanan vaon kosteus on myös liukastanut Jannen kalun varrenkin, joten liike on sulavaa. Hieroessaan vakoa Jannen kalun varteen, katselee Jaana Jannen kasvoja, Janne selvästikin pitää tästä. Jaana yllättää nyt Jannen, kysyen – ”Katseletko sä nyt mun kiinteitä rintoja?”, Janne ei ehdi vastata, kun Jaana jo jatkaa hymyillen – ”Kohta saat hyväillä niitä”.

    Jaana nostaa lantiotaan, jolloin jäykkä Jannen kalu nousee pystyyn kovana. Jaana tarraa kalun varresta kiinni ja vetää terskan kunnolla esiin sekä asettaa sen häpyhuulilleen. Janne päättää vähän kiusata Jaanaa ja nostaa lantiota sen verran, että terska painuu jo puoliksi häpyhuulten väliin, mutta vetää pois, jolloin Jaana huokaa – ”Aah..”, Janne toteaa – ”kokeilin vain märkyyttäsi”. Jaanaa haluuttaa jo paljon, hän painaa nyt itse hiljalleen Jannen kalua sisäänsä. Jaanan vako on niin tiukka, että täytyy varovasti painaa. Jaana painaa aluksi vain kuuman terskan sisäänsä ja nostaa hieman. Jaana painaa jälleen, nyt menee jo puolet kalusta, hän pysähtyy, kunnes antaa kalun sujahtaa sisäänsä kokonaan. ”Janne, tunnut niin ihanalta sisälläni, kalusi on niin paksukin” – huokailee Jaana. Janne vastaa hymyllään.

    Janne vie kätensä Jaanan rinnoille, samalla kun Jaana aloittaa hiljalleen pumppaavan liikkeen. Jaana toivoo mielessään – ”Toivottavasti Janne kestää nyt pumppausta pidemmän aikaa, koska Janne sai jo enimmät paineensa purettua illalla, niin varmasti hän kestää nyt paremmin”. Jaanan jatkaessa pumppausliikettä, Janne hellii Jaanan rintoja. Jaana tuntee, kuinka Jannen kalu paisuu vielä vähän.

    Jannen käsittelyssä Jaanan nännit terhakoituvat. Jaanan hengitys nopeutuu, hän ottaa Jannen ranteista kiinni ja kumartuu hiukan eteenpäin, viedän Jannen kädet sivuille, Jannen pään viereen, Jaana on etukumarassa, tukeutuu Jannen käsiin. Jaana aloittaa keinuttaa lantiota nopeammin, samalla katsoo himokkaana Jannea silmiin. Osa Jaanan pitkistä vaaleista hiuksista on valahtanut olan yli eteen ja hipovat nyt Jannen poskea, kun Jaana vain nopeuttaa lantionsa liikettä. Janne katsoo Jaanan kasvoja, jotka ovat himokkaat ja sanoo Jaanalle – ”Kyllä mä kestän, anna mennä”. Jaana ei aikaile ja huokauksien seasta sanoo – ”Janne… olet… iha…na…”, tämän jälkeen kumartuu yhä alemmaksi, pitäen Jannen olkapäistä kiinni. Jaana kiihdyttää tahtiaan ja hänen hengityksensä on hyvin nopeaa.

    Janne laittaa kätensä Jaanan pyöreille pakaroille ja tahdissa antaa Jaanalle lisävoimaa pumppaukseen. Silloin Janne tuntee sen. Jaanan tiukka vako puristuu kunnolla hänen kalunsa ympärille ja se kuin lypsää hänen kalua supistuksillaan. Samalla Jaana tarrautuu Janneen kiinni voimalla. Jaana voihkaisee lujaa – ”Aaaahhh!….”, ja Janne tuntee kuinka Jaanan vako kuin tulvahtaa märkyydestä. Jaana nytkähtelee, mutta saa jotenkin sanottua – ”Pidä… kiinni…”. Janne ottaa halausotteen, kun Jaana makaa tajunta sumentuneena hänen päällään ja voihkii. Janne tuntee yhä kuinka Jaanan vako supistelee.

    Jaana ei ole koskaan ennen kokenut vastaavaa orgasmia, hän ei ollut sormillaan saanut aikaiseksi mitään tällaista. Janne oli saanut hänelle aikaiseksi täydellisen orgasmin, niin ainakin Jaana pohti, olo oli niin mahtava, parempaa ei taida ollakaan. Orgasmi alkoi hellittää ja Jaanakin palasi jostain tajunnan rajamailta, suuteli Jannea. Jaana nosti ylävartaloaan taas vähän pystympään ja tuki itseään Jannen olkapäihin, tuumaten Jannelle – ”Ota lantioiltani kiinni ja vie itsesi loppuun, mä sain upean tyydytyksen, nyt on sun vuoro”. Jannella tosiaan olikin jo taas paineita, vaikka olikin illalla päässyt edellisen kerran tyhjentämään kiveksensä. Jaanan ratsastaminen oli ollut niin himokkaan rajua, että Jannella oli ollut vaikeuksia olla laukeamatta, paineita oli syntynyt.

    Jaana oli Jannen päällä hajareisin, nojaten Jannen olkapäihin, nyt hän katseli Jannen kasvoja, kun Janne oli alkanut pumppaamaan uudestaan Jaanan vakoa rajusti, joka työnnöllä Jaana heilahti vähän. Jaana tahtoi Jannenkin saavan nyt lauettua. Jaanaa imarteli se, että Janne näytti pitävän hänen tiukasta vaosta paljonkin, eipä sillä, Jaanakin tykkäsi siitä nautinnosta, minkä Janne antoi hänelle jäykällä kalullaan.

    Jaana näkee kuinka Janne ummistaa silmänsä ja samalla tekee voimakkaan työnnön Jaanan sisään – ”Aaah…”, Janne päästää paineensa Jaanan sisään, tehden vielä muutaman työnnön. Jaana hymyilee ja suutelee Jannea, keinuttaen vielä hetken rauhalllisesti lantiotaan lopuksi. Jaana nostaa itseään sen verran, että Jannen kalu poistuu hänen sisältään. Hän jää makaamaan Jannen päälle puoliksi, suudellen Jannea ja hyväillen Jannen vatsaa, sanoen – ”Tätä meidän täytyy harrastaa useamminkin”. Janne totesi tuttuun tyyliinsä – ”Niin täytyykin” ja hymyilee.

    He lepäilivät siinä tovin aikaa, kun Janne keksii – ”Mennään uimaan”, johon Jaana jatkaa – ”Ja tällä kertaa mennään alastin uimaan”. Niinpä Janne ja Jaana menevät uimaan, joka onkin piristävää, sillä heidän aamu olikin ollut kiihkeän kuuma.

    Comments

    1. ah says

      Ihana!! Jatkoa pliis tälle todella kiihottava tarina ja sen Jannen kuvittelen salkkareiden Janneksi♥♥♥♥♥♥♥♥♥

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *