All work and no play

    Tilannetta ei voinut vastustaa. Tieto hänen läsnäolostaan samassa rakennuksessa painoi sitä enemmän mieltäni, mitä enemmän koitin olla ajattelematta asiaa. Vaikka minun olisi pitänyt keskittyä töihini, katseeni karkasi koko ajan facebookin oikeaan alanurkkaan ja paikalla oleviin kavereihin. Olin päättänyt olla aloittamatta keskustelua, mutta se ei selvästikään estänyt minua hukkaamasta aikaa miettien minkälainen keskustelu voisi olla tai mitä siitä seurata.

    Olimme tavanneet sattumalta, tapailleet vasta lyhyen aikaa ja olin vielä siinä vaiheessa, missä innostus kumoaa järjen äänen. Jouduin pakottamaan itseni katsomaan häntä silmiin vakaasti, kun hän tuli sattumalta vastaan käytävällä ja estämään itseäni punastumasta. En ollut ikuisuuksiin käyttänyt aamuisin niin paljon aikaa valitakseni vaatteita, joissa näytän hyvältä kävellessäni poispäin yhteisestä kahvihuoneesta. Tiesin olevani naurettava, mutta lohduttauduin sillä, että hän leikki mukana.

    – Onko pitkä päivä tiedossa?

    Sykkeeni nousi ja suoristin ryhtini heti kun keskusteluikkuna aukesi. Kollegani vilkaisi minua, mutta räpläsin muodon vuoksi kuulokkeideni kanssa.

    – No jos tähän tahtiin teen hommia, menee ikuisuus 🙂

    – En mäkään edisty, mietin lähinnä eilisiltaa.

    Olin elänyt eilistä mielessäni koko päivän. Vatsanpohjaani kouraisi, kun muistin miltä hän tuntui vasten minua. Yskin peittääkseni hymyni, vaikka kollegani vaikuttikin keskittyvän työhönsä.

    – Mitä mieltä olet yleisistä paikoista?

    – Mitä tarkoitat?

    – Mulla olisi mahdollisuus pitää taukoa puolen tunnin päästä, täällä vähenee jo ihmiset ja mulla on avain, jolla pääsee noihin tyhjiin huoneisiin.

    Olin märkä jo ajatuksesta.  Kävin mielessäni läpi mitä mahdollisuuksia tilanne tarjosi. Ihan kuin en ennen olisi asiaa miettinyt. Olimme töissä isossa rakennuksessa, josta osassa oli työntekijöitä eri aikoihin. Välissä iltapäivällä oli aikaa, jolloin päivätyöläiset lähtivät ja iltatyöt vasta olivat aluillaan. Tyhjiä huoneita ja käytäviä riitti, mutta niitä myös käytettiin epäsäännöllisen säännöllisesti ties mihin, joten jouduin pohtimaan mikä olisi järkevin paikka. Olin tyytyväinen, että olin pukenut hameen.

    – Kolmoskerroksen konferenssihuone on tyhjillään ja se osasto on jo päässyt töistä…

    – Hyvä. 20min?

    – Ok.

    Olin varma, että työkaverini katsoi minua oudosti, kun koitin näyttää normaalille, vaikka pyörin tuolillani ja klikkailin hermostuneen päämäärättömästi ikkunoita toisen perään. Lanteeni tuntuivat elävän omaa elämäänsä ja hieroin reisiäni yhteen muka huomaamattomasti. Jouduin yskäisemään ennen kuin sanoin sanottua, että lähden alakertaan kysymään jotain.

    Korkojeni kopina kuulosti poikkeuksellisen kovalle porraskäytävässä. Vedin syvään henkeä, kun käänsin ovenkahvaa. Hän nojasi seinään hämärässä käytävässä, enkä voinut olla hymyilemättä, koska tiesin hänen koittavan näyttää rennommalle kuin mitä hän oikeasti oli. Emme sanoneet sanaakaan, kun hän tarttui minua ranteesta, veti minut konferenssihuoneeseen ja painoi minut vasten taaksemme sulkeutunutta ovea.

    Katsoimme toisiamme silmiin ja painoin lantiotani vasten häntä. Tunsin jo hänen erektionsa. Nostin toisen käteni hänen takaraivolleen ja hänen kätensä nosti hamettani myttyyn reidelläni. Suudelma oli pitkä.

    – Mun täytyy olla kohta takaisin. Luoja sä olet kuuma, mä aion naida sua niin vitun kovaa, hän sanoi matalalla äänellä huulet melkein huulillani.

    Hän puri kaulaani ja avasi paitani nappeja, minä koitin saada hänen vyönsolkensa auki ja hameeni oli jo vyötärölläni. Ripeällä liikkeellä hän pyöräytti minut toisin päin ovea vasten.  Työnsin peppuani vasten häntä ja liikuimme yhteisessä rytmissä, kun hän piti hiuksistani kiinni ja näykki niskaani. Hän työnsä kätensä sukkahousujeni ja alushousujeni sisään edestä ja naurahti korvaani, kun hänen lämpimät sormensa työntyivät suoraan sisääni. Voihkaisin, kun hän painoi kämmenellään rytmissä klitoristani ja piti toisella kädellään kiinni lanteiltani hieroen minua itsellään takaapäin. Käteni olivat hänen lanteillaan ja poskeni painui vasten kylmää ovea. Koitin olla hiljaa, jotta kuulisin liikkuuko käytävässä joku, mutta meidän hengästyneet äänemme olivat liian kovia.

    Hän irrottautui minusta avatakseen housunsa ja käännyin suutelemaan häntä. Otin hänen kovan peniksensä suoraan käteeni ja levitin kosteutta sen päästä peukalollani hitaiden, tiukkojen vetojen välissä. Hän nojasi käsillään seinään pääni kummallakin puolella ja puri alahuultani niin lujaa, että inahdin.

    Kiireisesti hän työnsi takanamme olevan neuvottelupöydän tuolin pois tieltä ja käänsi minut sitä vasten. Hän riuhtaisi sukkahousuni ja alushousuni puoleen reiteen ja suuteli paljastunutta alaselkääni hieroen pakaroitani. Nojasin pöytää toisella kädelläni ja vein toisen jalkoväliini, kun hän työnsi itsensä sisääni yhdellä, hitaalla työnnöllä. Pidätin hengitystäni, kun hän alkoi suoraan naida minua kovaa ja nopeasti. Vastasin hänen liikkeeseensä ja keskityin siihen, miten lähellä jo olin. Katkonainen hengityksemme oli aivan liian äänekästä pieneen huoneeseen. Kääntyessäni katsomaan häntä näin hänen keskittyneen ilmeensä ja yhteen purrut hampaat. Liikkeen muuttuessa pakonomaisemmaksi tiesin, että hän tulee hetkellä millä hyvänsä. Hänen nopeat ja vahvat työntönsä olivat melkein kivuliaan rajuja. Minua kiihotti lisää se, että välillä tunsin hänen vaatteensa, mikä korosti meidän olevan tekemässä jotain luvatonta.

    En voinut enkä halunnut pidetellä itseäni. Hän tarttui minua hiuksista vetäen selkääni kaarelle ja tulin sillä hetkellä. Purin huultani, etten pitäisi ääntä ja työnsi itseäni vain kovempaa häntä vasten. Orgasmini sai hänet yli rajan. Hän puristi kädellään lannettani ja veti minua tukasta kivuliaan kovaa tullen sisääni sykkien syvällä minussa.

    Annoimme hengityksemme tasaantua. Hän oli ollut järkevä ja ojensi minulle paperin mihin pyyhkiä reisilleni valuva sperma ennen kuin laitoin vaatteeni järjestykseen. Hän nosti kulmiaan, kun virnistin laittaessani paperin neuvotteluhuoneen roskakoriin.

    – Seuraavalla kerralla kellarin käytävä?

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *