Rituaali

    Ville nosti hopeisen maljan ilmaan ja lausui rituaalin alkaneeksi. Kaikki kahdeksan olivat saapuneet viimein paikalle, rituaaliin osallistuvat nuoret seisoivat uhriksi valitun neitsyen ympärillä verimaljat kädessään. Villen käskystä maljat nostettiin veren tahrimille huulille ja vielä hieman lämmin veri virtasi punaisen elämännesteen janoisista kurkuista alas. Liekkien valaiseman huoneen perimmäisessä nurkassa makasi ennen valkoiseen kaapuun verhottu ruumis. Nyt hento ruumis oli täynnä viiltoja ja ruhjeita. Vasta uhrin kaulasta valutettu veri lepäsi uhraajiensa vatsoissa. Se uhri oli vasta alkua tämän yön tapahtumille.

    Synkkä musiikki täytti kiviseinäisen huoneen nopeasti ja kaikki kahdeksan, 3 naista ja 5 miestä innostuivat silminnähtävästi. Kaikki tiesivät mitä odottaa. Vasta oli ilta-aurinko laskenut, heillä oli aikaa koko yö, siihen saakka kunnes aamuauringon ensisäteet tuhoaisivat pimeyden. Valkeaan, hyvin ohueen kaapuun verhottu uhri makasi keskellä huonetta olevan kivipaaden päällä. Kylmän kiven kosketus vasten valkeaa lihaa sai nuoren neidon vääntelehtimään kylmyydestä. Äskeisen tapahtuman näkeminen sai hänet vikisemään pelosta. Hän oli nähnyt omin, sinisin silmin kuinka hänen vanhempi sisarensa oli valutettu kuiviin ja silvottu useille haavoille ja viilloille. Sisaren kauniit kasvot olivat nyt vain muisto tämän seuraavaksi uhriksi valitun tyttösen mielessä. Vanhemman sisaren pitkät ja upeat, vaaleat hiukset lojuivat lattialla verentahrimina ja irtirevittyinä.

    Kyyneleet valuivat pelokkaan pikkusisaren silmistä Villen astellessa ylväästi häntä kohden. Villen käsky olla hiljaa ja sivussa oli alistanut kaikki 7 hänen alaistaan nurkkiin kuin koirat. Uskomaton vaikutusvalta ja arvokkuus huokui ilmassa kun Ville katsahti alaspäin Riaan, uhriin. Ria katsoi uhmakkaasti tätä mustahiuksista nuorukaista ja sähähti jotakin. Kukaan ei kuullut mitä. Samassa Villen käsi läimähti Rian kasvoille ja tyttö parkaisi kivusta. Kohokuvioinen sormus oli raapaissut valkeaan, silkinpehmeään ihoon syvän naarmun ja ohut verinoro valui Rian poskea pitkin alemmas pudoten valkealle kankaalle. Ria vingahti ja laski päänsä alemmas kuin alistuen. Tämä pikkuneito oli kuitenkin päättänyt taistella viimeiseen saakka. Hento, tärisevä vartalo sai kaikki rituaaliin osallistuvat nuoret himoitsemaan halusta hyökätä tämän kimppuun. Ville katseli vielä arvioiden tyttöä, kunnes heilautti kättään ilmassa. Silmät kiiluen alkoi tumma-asuinen joukkio kiertää Rian koristamaa kivikoroketta. Ria katseli ympärilleen, mihin vain hän katsoikin, joku oli siellä mustine vaatteineen ja mustine pitkine hiuksineen. Kauhu katseessaan Ria laski päänsä alemmas vaikka olisi tahtonut paeta. Kyyneleiden virta kasvoi tulvaksi ja pieni tyttö tärisi kylmällä kivellä nyyhkien ja tahtoen muuttua näkymättömäksi. Poskea kivisti Villen iskun jäljiltä, sisaren kylmenevä ruumis vilahteli sillon tällön paholaisjoukon lomitse. Riaa puistatti. Häntä pelotti ylikaiken muttei hän tahtonut näyttää pelkoaan.

    Aikansa Riaa kierrettyään Ville murahti käskyn. Salamana neljä miestä nappasi Riaa raajoista kiinni ja levitti tytön X-asentoon paaden päälle. Ria vääntelehti miesten otteessa, mutta rautaisen lujat ja voimakkaat kädet puristuivat hänen sirojen nilkkojensa ja ranteidensa ympäri yhä tiukemmin saaden Rian kiljumaan kivusta. Valkea kaapu oli siirtynyt Rian lenteiden tasalle ja kolme verenhimoista naista syöksyi kuin riivattuina Rian valkeiden säärien kimppuun. Kylmät kädet nuolivat kalpeaa ihoa ja nousivat yhä ylemmäs. Käsien mukana nousi valkea vaate ja pian Ria makasi alastomana kahdeksan nuoren edessä. Ria sulki silmänsä. Hän ei tahtonut nähdä noiden kamalien ihmisten ilmeitä ja tekoja, hän tahtoi nukkua pois. Hänen toiveensa ei kuitenkaan toteutunut, hän tunsi ihollaan yhä naisten kädet. Neljä miestä piteli häntä kiinni ja naiset koskettelivat häntä kaikkialta. Mustiksi lakatut kynnet raapivat aluksi vain olemattomia naarmuja sinne tänne, pian raapimiseen käytettiin kuitenkin enemmän voimaa ja pitkien kynsien aiheuttamat haavat alkoivat valuttaa verta pieninä puroina alaspäin tytön kylkiä ja jalkoja päätyen lopulta pieniksi lammikoiksi kiven päälle. Hitaasti Rian tuskaa kasvatettiin. Naiset raapivat hänen pintaihonsa aivan punaisille verta valuville naarmuille. Sen jälkeen naiset ihastelivat hetken työtään huokaillen ja tiiviisti tujottaen. Koko toimenpiteen ajan Ria piti silmiään tiukasti kiinni ja puri alahuultaan. Hänen olisi tehnyt mieli huutaa näiden paholaisnaisten kynsien tehdessä kipeää, sitkeästi hän kuitenkin pysyi hiljaa, toistaiseksi.

    Sitten oli Villen vuoro. Hän otti mustan pitkän takkinsa kätköistä pitkäteräisen veitsen missä oli upeasti koristeltu kahva. Hän otti siitä hyvän otteen ja alkoi liu’uttaa sen terää Rian vartalolla. Rian poskilta se liukui kaulaa pitkin alemmas, siitä pienille, terhakoille rinnoille. Vatsan seudulla Villen ohjaama veitsi liukui tehden ympyröitä ja erilaisia kiemuroita valkeaa ihoa vasten. Vatsalta alavatsalle ja siitä häpykummulle. ”Mitäs mitäs, eihän meidän neitsyellä karvoja saa olla.” Ville sanoi ja nauroi ilkeää nauruaan. Hän otti toisella kädellään Rian silkinhienoista häpykarvoista tiukan otteen ja nykäisi. Ria värähti kivusta ja vain muutama haituva jäi Villen sormien väliin. Hän otti uuden otteen vaaleista, ohuista karvoista. Sitten hän liikutti veitsen tappavan terävää terää Rian ihoa vasten saaden häpykarvat katkeilemaan yksi toisensa perään tehden tytöstä täysin posliinin. Ville leikkeli Rian kaikki häpykarvat tytön maatessa häpeillen jalat levällään neljän miehen kiinni pitelemänä. ”Noniin, nyt tämä lutka näyttää jo neitsyeltä.” Ville sanoi ja nauroi taas. Villen veitsen terä jatkoi matkaa alaspäin Rian reisiä ja pohkeita kunnes pääsi varpaille. Siitä veitsi nousi ilmaan ja Ville laski sen hetkeksi pöydälle.

    Yksi naisista kantoi kivipaaden luokse hopeisen verimaljan. Hän katseli hetken punaisten naarmujen peittämää tytönvartaloa ja alkoi valuttaa viileää, tummanpunaista verta Rian päälle. Ensin kasvoille ja lähes valkoisille hiuksille. Ria alkoi täristä ja miehet hänen raajoissaan kiristivät otteitaan. Ville katseli lumoutuneena Dinan työskentelyä. Dina kaatoi verta ohuina vanoina tytön vartalolle saaden tytön näyttämään silvotulta ja rikki revityltä. Saatuaan koko maljan kaadettua Rian päälle, Dina alkoi liikuttamaan pitkien kynsien koristamia käsiään pitkin hentoa vartaloa. Veri levisi ympäriinsä valkeaa lihaa pitkin ja kohta koko Ria oli punaisen veren peittämä. Pian veri alkoi hyytyä Rian vartalolle ja hiukset tarttuivat toisiinsa muodostaen hyytyneen veren muovaamia hiussuortuvia. Kaikki kahdeksan katseli ihastuneina veristä tytärtä, Dina kallisti maljan huulilleen ja sai viimeisen pisaran itselleen. Ville laski kätensä naisensa lanteille ja veti tämän suudelmaan saadakseen osansa viimeisestä veripisarasta.

    Ville heräsi jälleen johtajansa rooliin ja käveli ihan kivipaaden luokse. Hän tarttui jälleen veitseen ja alkoi painaa sitä vasten Rian ohutta käsivartta. Terävä terä upposi tytön lihaan helposti jättäen jälkeensä syvän verta vuotavan viiltohaavan. Ria nyyhki ja itki. Välillä soperteli jotakin. Hän oli kuitenkin jo niin shokissa ettei kyennyt selkeään ajatteluun. Ville koristeli Rian käsivarret viiltohaavoilla, saman kohtalon kokivat ennen niin kauniin solakat jalat. Toki yhä jaloissa säilyi solakkuus, ihon kimmoisuus ja sileys vain muuttuivat veriseksi ja viillellyksi raakuudeksi.

    Ville nyökkäsi yhdelle miehistä joka ojensi Rian nilkkaa kohti naisia. Naiset ryhtyivät kiinnipitelijöiksi miehen laskiessa housujaan ja riisuessa paitaansa. Vain mustat pitkät hiukset ja pitkävartiset raudoitetut nahkasaappaat verhosivat miehen alastonta vartaloa hänen kiivetessä kivipaaden päälle. Ria tärisi ja mutisi jotakin. Mies katseli kiimaisena Riaa ollessa polvillaan hänen jalkojensa luona. Katse paljaalla pillulla ja käsi kovenevan elimen varressa kiinni mies laitteli itseään kuntoon korkatakseen heidän yhteisen uhrin. Kohta hän alkoi asettelemaan elimensä päätä Rian häpyhuulille ja Ria alkoi itkeä yhä kovaäänisemmin. Vain Rian itku kuului, muuten oli hiljaista. Hiirenhiljaista. Tuo mustahiuksinen komistus alkoi tunkea elintään tytön sisuksiin pitämällä samalla kiinni Rian lanteilta. Ria itki ja huusi. Hän huusi apua, hän huusi äitiään. Hän huusi että sattuu. Yhä syvemmälle tuo punertava elin upposi neitsyen vaginaan, se rikkoi immenkalvon ja vuodatti verta satuttaen vaginan omistajaa. Mies alkoi naida tuota tiukkuutta Rian itkiessä ja täristessä. Muut seitsemän alkoivat huutaa kannustushuutojaan ja Ville alkoi viilellä Rian ylävartaloa. Veri valui kivipaadelle. Mies ei kauaa kestänyt Rian tiukkuutta vaan laukesi tämän vatsalle. Valkea sperma ja punainen veri loivat upeita kuvioita silvotulle alavatsalle. Mies kapusi alas kiven päältä ja nosti kätensä ilmaan kuin voitonmerkiksi. Hän kääntyi ja ojensi käden kohti Villeä. Ville tiesi mitä tämä pyysi, hän ojensi veitsensä tytön neitsyyden vieneelle miehelle. Mies laski puukon terän Rian pillulle ja työnsi sitä vähän matkaa sisään. Sitten hän käänsi veistä ja poimi sormiinsa ohuen ihon riekaleen. Ria kiljahti ja menetti tajuntansa. Pää kääntyi sivulle ja suu raottui hieman. Se oli muisto Rian immenkalvosta. Mies nosti kätensä ilmaan ja hymyili voitonhymyä. Hän kiinnitti immenkalvon kappaleen pieneen koukkuun missä oli jo ennestään muutamia immenkalvon palasia muistoina neitsyistä.

    Verentahrima, viillelty ja raiskattu tyttö makasi tajuttomana näiden paholaisten keskellä. Kukaan ei pitänyt hänestä enää kiinni, toinen mies jo kiipesi hänen päälleen ohjaten kovaa penistään silvottujen häpyhuulien väliin. Rian ylävartaloa kohotettiin hieman ja Ville viilsi hänen kurkkunsa auki. Kuuma veri alkoi pulputa alaspäin toisen olkapään ja kaulan muodostamasta solasta ja päätyi lopulta Dinan pitelemään maljaan. Kaikki näkivät kuinka Ria veti viimeiset henkäyksensä ja sitten tytön sinertävien huulien lomasta alkoi valua verivana. Miehen naidessa Riaa tämä heitti henkensä. Kaula auki viilettynä ja vartalo silvottuna Ria toimi nautinnon lähteenä. Yhä uudestaan miehet laukesivat Rian kylmenevän ruumiin aukkoihin ja lopuksi kaikki iloitsivat neitsyensä verestä. Juotuaan veren ja lausuttuaan riitin päättyneeksi, Ria heitettiin kivihuoneen nurkkaan osittain sisarensa päälle ja tämä kahdeksikko poistui etsimään uusia uhrejaan..

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *