Kitaristin kosto

    Kalle katseli alta kulmiensa kuinka Mira kiehnäsi muiden pitkätukkamiesten kyljissä kiinni kuin tahalleen, ärsyttääkseen Kallea. Kalle vihasi tuota naikkosta sydämensä pohjasta. Aina hän näki punasta kun näki Miran jossakin, aina kun hän näki jotakin Miraan liittyvää, hän olisi sillä sekunnilla tahtonut repiä naisen silmät päästä ja tappaa tämä. Mikään ei koskaan ollut koskettanut häntä niin paljon kuin Mira, hän oli rakastanut Miraa. Liikaakin. Neljä vuotta he viettivät aikaa yhdessä, neljä ikimuistoista ja samalla niin tuskantäyteistä vuotta. Sitten Mira oli vain ilmoittanut lähtevänsä. Lähtevänsä Kallen elämästä, lähtevänsä yhteisestä kodista, lähtevänsä pois. Aluksi Kalle masentui täysin, mutta sitten viha täytti surun juovat hänen sydämessään ja hän alkoi vihata Miraa niin paljon kuin jotakin vain vihata voi. Se lumppu oli pilannut hänen elämänsä. Kalle oli saanut tietää Miran pettäneenkin häntä. Saatanan huora, Kalle ajatteli katsoessaan kapeauumaista Miraa Nikon käsivarsilla.

    Sivusilmällä Kalle seurasi koko illan Miran puuhailua. Miehet vaihtui ja Mira humaltui. Mira kikatti kuin pahanenkin pikkukakara miesten kertoessa hänelle rivoja vitsejään. Mira antoi miesten lääppiä itseään, jonkun käsi taisi käväistä minimekon helman alla. Pikku hiljaa miehet kyllästyivät Miraan ja lähtivät, kuka minnekkin. Mira jäi istumaan yksin baaritiskiin nojaten ja Kalle tajusi mahdollisuutensa koittaneen. Hän käveli tiskille kuin tilatakseen juomaa, Miran katse kirkastui hänen huomatessaan vieressä pitkät hiukset. Nähdessään kuka hiukset omisti, Mira käänsi päänsä pois. Kalle otti tuoppinsa ja lähti kävelemään kohti pöytäänsä kun tapahtui kuten hän oli arvellutkin. Mira ynähti hiljaa Kallen nimen, Kalle käänsi päätään ja kysyi että mitä asiaa. Mira pyysi häntä luokseen ja kohta he jo juttelivatkin. Kalle katseli puhuessaan Miran humaltunutta katsetta ja piirteitä joita vihasi tässä. Kaunishan tuo oli, ei sitä Kalle voinut kieltää. Muuta hyvää sitten ei oikeastaan Mirassa ollutkaan. Tai no, muita miehiä houkutteli hänen täyteläiset ja suuret rintansa. Juttelu edistyi henkilökohtaisemmalle tasolle ja Kalle sai tietää Miran olevan vapaa.

    Yhdessä tämä parivaljakko poistui ravintolasta synkkään syksyiseen yöhön. Yö oli pimeä ja hieman vettäkin tihutti, juuri täydellinen yö Kallen suunnitelmille. Kioskin kautta kohti oikopolkua joka johti Miran asunnolle. Kalle oli ostanut muutaman pullon olutta, yksi tosin ei ollut juomaksi.

    Puolessa välin polkua Kalle alkoi hidastella ja Mira lopulta pysähtyi kokonaan. Tyttö katseli Kallen tummiin silmiin ja tajusi pitävänsä yhä tästä kitaristista. Hän muisti ne lukuisat kerrat jolloin tuon kitaristin taitavat kitarankielillä harjaantuneet sormet olivat hiipineet ylös hänen reittään, ne kerrat jolloin Kalle oli hyväillyt hänen asiansa osaavin sormin orgasmiin. Mira lähestyi hitaasti Kallea ja Kalle katseli kummissaan tyttöä. Pian Mira oli roikkumassa Kallen kaulassa ja horjahteli. Humaltuneen tahmainen suudelma läsähti Kallen huulille ja mies väisti sen jälkeen.

    Kalle vei Miraa sivummalle, syvemmälle metsään. Mira luuli luvassa olevan jotakin hyvää, mutta tietämättään hän oli väärässä. Kalle vei Miran paikalle jossa lukuisat kerrat hän oli ollut yksin juomassa suruaan pois. Paikkaan joka oli kuin luotu tähän tarkoitukseen. Kalle suuteli Miran kaulaa vastahakoisesti ja Mira alkoi hihittää. Mira tosiaan luuli tapahtumien johtavan intohimoiseen ja kiihkeään seksiin. Kallen iloksi Mira jopa availi Kallen vyön valmiiksi. Kalle vei Miran nojaamaan puuhun ja polvistui hetkeksi suutelemaan tämän napapaidan paljastamaa vatsaa. Kalle laitto Miran kädet puun taakse kiinni ja salamana oli puun takana sitomassa tytön vaaleaihoisia käsiä tiukasti yhteen irrotetulla vyöllä. Mira pyristeli hiukan mutta luuli tämän olevan osa nautinnon hakuista suunnitelmaa.

    Kalle katseli kiinnisidottua Miraa hetken aikaa. Tyttö nojasi humaltuneena puuhun ja mutisi jotakin. Kalle kiskaisi Miran istumaan maahan, kädet yhä selän taakse sidottuna. Tyttö yllättyi nopeasta toiminnasta ja silmät avoimina hän katseli pitkähiuksista ex-miestään. Kalle katseli Miraa ja virnisti kumma kolkko katse silmissään.

    Kalle käveli muovikassinsa luo ja otti toisen olutpullon. Hän aukaisi sen ja joi pitkän kulauksen viileää mallasjuomaa. Pää hieman vinossa Kalle katseli melkein sammumispisteessä maassa istuvaa Miraa. Kyllä tyttö kohta heräisi pahimmastakin kännistä, Kalle ajatteli ja otti toisenkin pullon. Hän käveli läheisen kiven luo ja löi napakasti pullon pohjan reunan kiveä vasten. Pohja irtosi jättäen jälkeensä kovin rosoisen reunan useine lohkeemineen ja halkeemineen. Kalle käveli rikotun pullon kanssa Miran luokse ja alkoi nauraa. Nyt sinä saat lutka sen mitä olet ansainnut, Kalle sanoi ja polvistui maahan Miran jalkojen väliin. Hän piti polviaan tytön polvien päällä ettei tämä päässyt potkimaan. Kalle otti vielä taskustaan huivin ja sitoi sillä Miran suun. Mira oli lähes muissa maailmoissa..

    Kalle repi Miran paidan auki edestä. Sitten repesi rintaliivit. Valkeat rinnat punertavine nänneineen oli kuin tarjottimella. Kalle otti taskustaan linkkuveitsen ja viilsi minimekon auki suoraan edestä. Mira ei vieläkään tajunnut mitään. Kalle laski kätensä tytön hävylle ja antoi kyytiä pikkuisille stringeille. Häpykarvat näkyivät selkeänä viivana häpykummulla ja Kalle riuhtaisi niistä lujasti. Mira vingahti ja katsahti Kalleen. Nyt vasta hän tajusi ettei ollut aika nautinnon.

    Kalle repi jokaisen tumman karvan Miran häpykummulta pois. Mira vaikersi kivusta muttei voinut tehdä mitään. Olihan hän sidottuna ja vangittuna Kallen painon alle. Kalle tunki kerralla kolme sormeaan Miran pilluun. Saatanan limavittu, tämän minä kyllä tiesin. Kalle puheli yksikseen huomatessaan Miran kosteuden. Hän liikutti sormiaan muutaman kerran pillussa, kunnes riuhtaisi Miraa eteen päin siten että tämä lähes makasi. Kädet silti yhä puun taakse sidottuina. Kalle jatkoi Miran koskettelua tässä asennossa, kohta hän tunki neljännen sormen Miran uumeniin. Pian hän alkoi upottaa liukastamatonta kättään sormet kolmion muotoon asetettuna kokonaan Miran pilluun. Tytön kasvot vääristyi kivusta Kallen tunkiessa nyrkkiään tämän herkimpään paikkaan. Pian koko nyrkki olikin sisällä. Kalle pyöritteli sitä ja painoi muutaman kerran voimakkaasti alaspäin. Sitten hän otti käden pois ja pyyhki limat ja eritteet Miran rikkirevittyyn paitaan.

    Kalle otti uudestaan rikotun kaljapullon käteensä ja alkoi viemään sitä hitaasti reittä pitkin kohti Miran pikku vittua. Mira katseli silmät selällään Kallen touhuja. Kyyneleet valuivat Miran poskia pitkin samalla kun pullo lähestyi Miran pillua. Saatuaan pullon pillulle saakka, Kalle alkoi levitellä sormillaan Miran häpyhuulia. Mira sätki ja reuhtoi, muttei mahtanut mitään isokokoiselle kitaristille. Kalle asetteli rikotun pullon suun Miran pillulle ja alkoi liikutella sitä voimakkaasti. Mira vinkui ja olisi takuulla huutanut jos vain olisi voinut. Rikottu pullo repi häpyhuulet palasiksi. Verinen mössö vain valui Miran ennen niin siistiä häpyä pitkin alas maahan Kallen repiessä sitä vielä lisää rikotulla olutpullolla. Kallen hullu nauru kiiri yöhön Miran vaginan ollessa haavoilla ja repaleisena.

    Sitten Kalle keksi vielä muuta. Rikottuaan Miran häpyhuulet, hän alkoi tunkea koko pulloa Miran pilluun. Rikottu reuna tietysti ensimmäisenä. Mira vääntelehti tuskasta pullon hajottaessa herkkiä limakalvoja. Veri valui kunnon puroina alas havunneulasille ja Kalle vain naureskeli. Saatuaan koko pullon Miran pilluun, Kalle jätti sen sinne ja nousi ylös. Sitten hän potkaisi Miraa päähän teräskärkisillä maihareilleen muutaman kerran ja irrotti tämän kädet. Sitten hän poistui paikalta tavaroineen jättäen kirjaimellisesti päähänpotkitun ja pullolla puhkinussitun ämmän lojumaan puun alle.

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *